Helmet-kirjastoista löytyy monia shakkioppaita. Esimerkiksi nämä:
Mika Karttunen: Shakki, matti! : joka kodin shakkiopas (2022)
Claire Summerscale: Shakki (2007)
Daniel King: Shakki: siirrot, pelit, mestarit (2001)
Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki: perusteet, strategia, taktiikka (1995)
James Eade: Shakinpelaajan käsikirja: alkuasemasta mattiin (2006).
Voit varata omaan lähikirjastoosi itsellesi jonkun näistä tai selata lisää vaihtoehtoja helmet.fi:n aineistohaussa esimerkiksi hakusanalla "shakki". Lisäksi joissakin kirjastoissa saattaa olla shakkikerhoja, joissa voi opetella pelaamaan shakkia. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Oodi-kirjastossa näyttää kokoontuvan shakkikerho maanantaisin.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Sensorisen integraation häiriö on aivojen toimintahäiriö, joka voi ilmetä monenlaisina oireina: lapsi voi olla levoton, arka, kömpelö tai kiukkuinen. Häiriö aiheuttaa usein vaikeuksia myös kouluoppimisessa.
Kansainvälisistä aihetta runsaasti esittelevistä tieteellisistä lehdistä mainittakoon American Journal of Occupational Therapy ja The British Journal of Occupational Therapy. Verkossa vapaasti luettavaa aiheeseen paneutuvaa tieteellistä lehteä ei ole tiedossani.
Jean A. Ayres’n Aistimusten aallokossa : sensorisen integraation häiriön ymmärtäminen. PS-kustannus, 2007 –kirja toiminee hyvänä johdatuksena aiheeseen.
Täysin kysymyksesi mukaisia teoksia en keksi, mutta Maria Jotunin Huojuva talo (tosin kirjoitettu vasta 1930-luvulla) kuvaa avioliittoa tyranniksi osoittautuvan miehen kanssa. Minna Canthin Hannassa, Sylvissä ja Salakarissa käsitellään epäluotettaviin viettelijöihin rakastuvia naisia ja heidän kohtaloitaan. Juhani Ahon Juhassa nimihenkilön vaimo Marja lähtee huijariksi osoittautuvan Shemeikan matkaan, mutta pääsee irti suhteesta. Teuvo Pakkalan Elsa ja Minna Canthin Anna Liisa taas sivuavat aihetta suhteen seurausten ja sukupuolimoraalin kautta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Esimerkiksi: Dylan, Bob:
The lyrics 1961-2012, laitettu useimmissa kirjastoissa englanninkieliseen runouteen (luokka 4.2).
Helmetin tarkennetussa haussa kun valitsee hakusanat laululyriikka ja kaunokirjallisuus ja rajaa kirjoihin ja englanninkielisiin, saa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28laululyriikka%29%20%28kaunokirjallisuus%29%20f%3A1%20l%3Aeng__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhoja Vauhdin maailma -lehden vuosikertoja on luettavissa Pasilan kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1119248?sid=5240812267https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tuorein Liisa Keltikangas-Järvisen kirja, joka löytyy HelMet-tietokannasta on nimeltään ”Temperamentti ja koulumenestys”. Kirjan on kustantanut WSOY ja kirja ilmestyi viimevuonna (2006). Suomen kansallisbibliografian mukaan tämä on viimeisin Keltikangas-Järviseltä ilmestynyt kirja. Kirjan voi varata HelMet -tietokannan kautta. Varausta tehdessä tarvitaan käytössä oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi. HelMet löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
ISBN-numerolla on helppo hakea teoksia monesta paikasta.
Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siellä esim. Tekijä-kentän voi muuttaa ISBN-hauksi.
Samoin ISBN-numerolla voi hakea teoksia Maakuntakirjastojen monihaku -sivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Näyttää siltä, ettei saksaa ole vielä kielikahviloiden valikoimissa.
Suomen-, viron-, englannin- ja espanjan-kielisiä kahviloita on jo olemassa.
Kielikahvilat löytyvät helposti Helmet tapahtumista, kun rajaat ajanjakson lisäksi tapahtuman muodoksi "kielikahvilat ja keskusteluryhmät". https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=24.6.2019&ee=31.12.2019&t=Kielikahvilat%20ja%20keskusteluryhm%C3%A4t
Voit toivoa saksankielistä kielikahvilaa antamalla palautetta Helmet kirjastoille. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Voit myös ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja kertoa halustasi perustaa syksyllä saksankielinen kielikahvila. (jos haluat itse vetää kielikahvilaa)
Syksyllä alkaa taas monia...