Jarmo Jylhän säveltämästä ja Kyösti Timosen sanoittamasta kappaleesta Soita hiljaa kitaraani ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova, 250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024
Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:
http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/
Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä kirja, joista voit lähteä liikkeelle. Kannattaa tutustua teosten lähdeluetteloihin, niistä saa varmasti lisää vinkkejä.
Ryan Holiday: Vastoinkäymiset voimavaraksi : antiikin oppeja vaikeuksien voittamiseksi. Basam Books, 2021.
Thomas Erikson: Vastoinkäymiset ympärilläni : kuinka kääntää vaikeudet menestykseksi. Atena, 2020.
Brené Brown: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon. Viisas Elämä, 2020. 2., uudistettu painos.
Mikko Kuitunen ja Mika Sutinen: Mahtava moka : uskalla, opi ja menesty. Alma Talent, 2018.
Kirjassa Kanneljärvi 2- Kylästä kylään ja talosta taloon (Koonnut Viljo E. Terho, 1986) mainitaan Isovihan (1700–1721) jälkeisen ajan Kanneljärvestä: ”Kaskitalouden vaikutuksesta ns. suurperheet olivat tavallisia, v. 1754 tehdyn laskennan mukaan Kanneljärven seutu oli Äyräpään kihlakunnassa tässä suhteessa ihan huomattavin.”
Valitettavasti en löytänyt muuta tarkentavaa tietoa alueen kihlakunnasta. Lisää Kanneljärvestä voi lukea mm. Paavo Montonen: Kanneljärvi- Kahdeksan kylän pitäjä (1957), sekä edellä mainitusta Kanneljärvi- Kylästä kylään ja talosta taloon- teoksesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.43896?sid=2986016061
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.51772?sid=2986019334
Uusikirkon historiasta voi lukea...
Kirjastomme lastenosaston kollegat vinkkasivat muun muassa näitä kirjoja ulkopuolisuudesta ja erilaisuuden tunteesta: Lastenromaaneja:Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeliPetra Lillsund Botéus: Mun rasittava elämäMari Kujanpää: Minä ja muroMari Kujanpää: Emman salainen toiveLaura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen Satu-Lotta Pitko: Neela NeulansilmäKerstin Johansson: Näkymätön Elina Lisäksi pari nuortenkirjaa, jotka voisivat sopia myös nuoremmille lukijoille:Mari Kujanpää: RumuuspäiväkirjaArja Puikkonen: Liitopoika Pelkoja ja niiden kohtaamista käsittelevät esimerkiksi nämä:Mari Tammi: Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuriDavid Almond: TulennielijätPer Olov Enquist: Kolmen luolan vuoriTeosten saatavuustiedot voit...
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (...
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Tällaista haavanhoitotapausta ei tullut vastaan ennätysten kirjoista tms. lähteistä, joten valitettavasti on todettava, että vastausta kysymykseen ei löytynyt.
Hei,
Kyseessä lienee Maggie Shaynen Hämärän reunalla (alkup. Edge of twilight), joka kuuluu Yön siivet -sarjaan (osa 7). Miehen nimi on Edge, mutta muuten täsmää.
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Loru tai runo "Ketunpojat" alkaa: "Kettu se etsii poikiansa". Kolmas poika on kahvia jauhamassa. Runo sisältyy kirjaan "Opin lukemaan : lasten aapinen" (Valistus, 1962; useita painoksia). Kirjan ovat laatineet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä. Runon kirjoittajan nimeä ei mainita. Hakemistossa lukee runon nimen jälkeen: "kansansadun tapaan".
Hei,Kyseessä lienee Martti Helan laulu Talvi, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Sanat ja sävel löytyvät ainakin teoksesta Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin / Olavi Ingman. 2. tark. painos 1957). Kyseinen nuottiteos löytyy Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen varastoista.Laulu näyttäisi olevan myös tuoreemmassa teoksessa: Repullinen rohkeutta. 2 / Paula Aaltonen. (2023), mutta tämä ei ole käsillä tällä hetkellä, että voisin tsekata millainen nuotitus kyseisessä teoksessa on.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Marja Kallelan teos
Vaihtoehtoja ravinnetalouden ja kasvintuhoojien hallintaan laajamittaisessa luomuvihannesviljelyksessä vuodelta 2004
ja Luomuvihannesten kasvinsuojelu vuodelta 2000.
Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoina kannattaa käyttää luonnonmukainen viljely ja
torjunta-, näin tulee 11 viitettä, teosten saatavuutta voi tarkastella samalla.
Kirjaston työasemilla voi käyttää myös Arto- ja Aleksi -artikkelitietokantoja. Edellämainituilla asiasanoilla Aleksista saa 114 viitettä ja Artosta 139 viitettä. Eniten viitataan Luomulehteen, joka näyttää tulevan Pirkanmaalla ainakin Urjalan ja Hämeenkyrön kirjastoihin...
Kun puolisot solmivat avioliiton he sitoutuvat samalla aviopuolisoiden omaisuutta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen, jonka nimissä se on, mutta avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet puolitetaan avio-oikeuden nojalla riippumatta siitä, miten tuo omaisuus on saatu tai hankittu tai kenen nimissä se on. Osituksen piiriin kuuluvat sekä ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittukin, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. (Litmala, 2002 s.20-22)....
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Kaakkois-Aasian monilla kansoilla on tapana sivellä vaaleata puuteria otsaan ja poskiin, useimmiten naisilla mutta myös lapsilla. Puuteri on usein riisipuuteria. Se toimii kuumassa ilmanalassa absorboimalla ihon rasvaa.
William Wordsworthin runoja löytyy suomennettuina Aale Tynnin toimittamasta Tuhat laulujen vuotta -kokoelmasta sekä teoksesta Runoja, joka on julkaistu vuonna 1949 ja jossa kääntäjiä ovat Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen. Teoksesta Runoja löytyy Wordsworthin muita Lucy-runoja, mutta kummassakaan teoksessa ei ole Lucy Gray -runoa. Ilmeisesti sitä ei ole suomennettu.
