Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla aiheeseen liittyvää:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bordwell, David: Film art; Martin, Marcel: Elokuvan kieli sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni: Toinen osa: Leikkaus. Kirjojen saatavuus Web-Origossa: http://www.satakirjastot.fi/
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen...
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että sarja perustuu
amerikkalaiseen kirjasarjaan, jonka ovat kirjoittaneet
Jessica Fletcher ja Donald Bain.
http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao.php?id=284
Wikipediasta löytyvät Jessica Fletcherin sivut
http://en.wikipedia.org/wiki/Jessica_Fletcher
Niistä käy ilmi, että Jessica on fiktiivinen hahmo CBS-televisiyhtiön sarjassa "Murder, she wrote", 1980- ja 1990-luvuilla. Sivulla on lueteltu kaikki Fletcherin kirjoittamat kirjat, jotka on mainittu tv-arjassa.
Donald Bain on kirjoittanut sarjan käsikirjoitukset/kirjat, joita ei ole suomennettu. Donald Bainin kotisivujen osoite on http://www.donaldbain.com/
"Murder she wrote" -kirjoja on saatavana englannin kielellä mm. Amazon-kirjakaupasta.
Kouvolan kirjastoissa ei ole Microsoft Office Project -käyttöohjekirjaa. Netissä on kuitenkin luettavissa täman ohjelman ohjeet http://office.microsoft.com/fi-fi/project-help/
Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi siirtää VHS-tallenteita DVD-levylle maksutta. Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut...
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin teoksessa "Ulkomaisia kauhukirjailijoita" (2005) esitellään Arthur Conan Doylen kirjailijanuraa ja tuotantoa (s. 92-109). Perusteellisessa teosluettelossa mainitaan "The Doings of Raffles Haw" (1891). Se on suomennettu nimellä "Kullan voima" (Hämeenlinna: Karisto, 1907).
Leino ja Kuusinen asuivat Vuorimiehenkatu 7 A 1:ssä. Huoneistosta ja pariskunnan asuinoloista "kahden yksinään vartioivan, tarkkailevan äidin välissä" - Mandi Leino ja Saima Kuusinen asuivat täällä myös - on mainio kuvaus Olle Leinon kirjassa Vielä yksi kirje : Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon (WSOY, 1990).
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
