Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi...
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
Hei,
Vanamo-kirjastoissa ei kysymääsi teosta ole saatavana. Katsoin myös Melinda ja Finna-palvelujen kautta, onko missään Suomen kirjastoissa, mutta vastaus on, että valitettavasti kirjaa ei Suomen kirjastoista saa.
Bothasta löytyi Turun yliopiston kirjaston kokoelmista teos Generaal Louis Botha op die natalse front 1899-1900, mutta se on afrikaansin kielinen.
South African history online -sivustolla on kerrottu Bothasta https://www.sahistory.org.za/people/louis-botha
Jos haluat tehdä Steynin kirjasta kaukolainapyynnön, voit tehdä sen verkkolomakkeen kautta. Löydät tietoa kaukolainan tekemisestä ja hinnoittelusta Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat
Tero Tähtisen esikoiskirja on Aurinko laskee Aleksandriassa : kirjoituksia maailmasta ja maailmalta (Savukeidas, 2009). Katmandun unet : kirjoituksia idästä ja lännestä ilmestyi vuonna 2011.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Valitettavasti Kavin tietokannoista ei löytynyt mainintaa tällaisesta animaatiosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kolmiulotteisista kuvista on olemassa useita kokoelmia, mm. Taikasilmä 1-3, Morris, Maagisia 3-ulotteisia kuvia sekä Holm, Silmä seikkailee. Kirjoissa on myös jonkin verran tekstiä aiheesta. Niitä on olemassa melkein kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä. Tämänhetkisen saatavuustilanteen näet osoitteesta www.libplussa.fi. Voit hakea myös asiasanoilla kolmiulotteisuus, havaitseminen ja stereokuvaus.
Hannuksen kirja Strateginen uudistuminen kuuluu Helsingissä pääkirjaston ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Espoossa kirja kuuluu pääkirjaston, Tapiolan ja Olarin kirjastonjen kokoelmiin. Kaikki kirjan kappaleet niin Helsingissä kuin Espoossakin ovat kuitenkin juuri nyt (4.10.2000) lainassa. Varauksen kirjaan voit käydä tekemässä lähikirjastossasi.
Hamelin uutta kirjaa ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, Yliopiston kirjastosta tai Eduskunnan kirjastosta ainakaan vielä löydy. Koska kirja on sen verran uusi, kannattaa sitä tiedustella myöhemmin uudestaan.
Kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineiston saatavuuden voi myös katsoa suoraan Internetistä. Osoitteesta http://www.libplussa.fi/ löytyy kirjastojemme yhteinen...
Helmet-kirjastojen lainaushistoriaan alkavat kertyä vasta ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen kun aloitit lainaushistorian tallentamisen. Lisää tietoa Helmetin ohjeista:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
