Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Tampereen kaakelitehtaan luettelo löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta, mutta sieltä sitä ei saa lainaksi. Todennäköisesti se löytyy myös joko Suomen rakennustaiteen museon kokoelmista tai Helsingin yliopiston kirjastosta.
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
Animaatio tarkoittaa staattisten kuvien järjestämistä ja kuvaamista ruutu kerrallaan (tai kaksi-kolme ruutua kerrallaan siten, että ne elokuvallisesti jatkuvana kuvasarjana esitettyinä tuottavat liikkeen vaikutelman.
Animaatiotapojen perusteella animaatioelokuvia voidaan luokitella seuraavasti: piirros- ja kalvoanimaatiot, pala-animaatiot, esineanimaatiot, savianimaatiot ja tietokoneanimaatiot. Animaatioelokuva saattaa yhdistellä näitä kaikkia menetelmiä.
Kuva voitiin myös piirtää tai raaputtaa suoraan filmiruuutuun.
Piirretty animaatio (cartoon) on animaatioelokuvan alalaji.
Pocahontaksessä käytettiin sekä piirros- että tietokoneanimaatiota.
Tietokoneanimaatio tarkoittaa tietokoneella tuotetun materiaalin esittämistä ajallisena jatkumona...
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä...
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
Kylläpä tuo näyttää epäilyttävästi siltä, että 60-luvulta peräisin olevan North State -mainoskyltin kuvaan on jälkikäteen lisätty tekstiä kuvankäsittelyohjelmassa. Käytetty kirjasinlajikaan ei täysin vakuuta.
60-lukuinen suomalainen aamiainen noudatteli vielä 50-luvun mallia: juotavaksi hörpättiin kahvia ja sen keralla haukattiin pullaa tai – enenevässä määrin – voileipää. Leipätuotteiden lisäksi puuro sekä muna jossakin muodossaan olivat tavallisia aamiaisruokia. 60-luvun keskeisin aamiaisuutuus oli vuosikymmenen loppupuolella markkinoille tullut jugurtti.
Ravitsemukseemme liittyvän terveystietoisuuden lisääntyminen ja sen vaikutus aamupaloihimme oli vasta 1970-luvulle kuulunut ilmiö. Vaikka ravitsemusvalistus oli...
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole...
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Seuraavia voisi kokeilla, kysy lähikirjastostasi näitä:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia / Cécile Eyen ; suomentanut Terhi Leskinen JULKTIEDOT Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2005 ULKOASU [25] s. : kuv. ; 29 cm
ISBN 951-882-465-7 (sid.)
Saarenvirta, Sinimarja
Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin / tarina ja runot: Sinimarja Saarenvirta ja Petteri Ponsimaa ; kuvitus: Sinimarja Saarenvirta
Helsinki : Kirjalito, 2004
Holmberg, Tiina
TEOS Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg ; kuvat: Johanna Moisio
JULKTIEDOT Jyväskylä : Pesäpuu, lastensuojelun erityisosaamisen keskus, 2003
