Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://finna.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller 1933
Deep Purplen kappale Smoke on the water on tällä hetkellä Vaajakosken aluekirjaston musiikkiosastolla saatavilla ainoastaan CD:llä "Rock 4ever". Levy löytyy luokasta 78.8911, aakkostettuna kohtaan "ROCK".
Tiesithän, että myös kappaleen nimellä voi hakea kirjaston tietokannasta? Rajauksella voi määritellä, haluaako kappaleen esim. CD-levynä vai nuottina.
P. C. Castin Yön talo -sarjan viisi ensimmäistä kirjaa on jo tullut HelMet-kirjastoihin. Sarjan muut teokset hankitaan kirjastoihin sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud...
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Armeniankielisiä satuja ja lastenlaululevyjä ei valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on pääasiassa armeniankielistä musiikkia CD-levyllä. Kaiken armeniankielisen aineiston saat nähtäväksesi osoitteeseessa www.helmet.fi , valitse sanahaku, kirjoita hakulaatikkoon kaksi tähteä ** ja valitse kielivalikosta armenia.
Armeniankielistä kirjallisuutta kysytään Suomessa vähän, mutta Suomeen voi saada kaukolainoja ulkomailta. Lisätietoja antaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelu http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo enemmän armeniankielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa esim. Tukholman kaupunginkirjastosta http://www.ssb....
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
Satakirjastojen tietokannasta osoitteesta https://www.satakirjastot.fi käy ilmi, että Kankaanpään kotiseutukokoelmassa lehtiä on vuodesta 1939 eli perustamisvuodesta alkaen vuoteen 1982 asti. Väliltä tosin puuttuu joitakin vuosia, joten en tiedä, johtuuko se siitä, ettei lehti ole ilmestynyt niinä vuoksina.
Lehdet näyttävät olevan Kankaanpäässä mikrofilmattuinakin. Mikrofilmiltä niitä voi toki lukea myös Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Kankaanpäänkirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus/html/fi/kirjasto.html. Kansalliskirjaston sivut puolestaan löytyvät osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi.
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastoissa Lapinlahden sairaalan psykiatrisella klinikalla toimii runo- ja keskustelupiiri. Yleisenä kehityksenä voi mainita että nykyään kirjallisuusterapia koetaan terminä hiukan ongelmalliseksi, koska varsinaista terapeutin ammattitaitoa kirjastoammattilaisilla ei välttämättä ole. Kirjallisuusterapia onkin siirtynyt hiukan eri foorumaille, Suomessa toimii kirjallisuusterapiayhdistys, joka julkaiseen myös Kirjallisuusterapia -nimistä lehteä.
Kirjallisuusterapia-aiheesta löytyy seuraavat Juhani Ihanuksen toimittamat ja Kirjastopalvelun julkaisemat teokset: Sanojen liikkeitä (1985), Kantavat sanat (1989), Päiväkirjasta hypermediaan (1991), Vaieta vai sanoa (1995). Lisäksi esim. seuraavat: Reading...
Mikkelin lentokentän havaintoaseman tiedot tuolta päivältä:
weather | Joutseno, Finland
| Saturday, October 12, 1991
Recorded weather for Joutseno, Finland
time range | day of Saturday, October 12, 1991
temperature | (7 to 10) °C (average: 8 °C)
conditions | rain, fog, overcast
relative humidity | (92 to 99)% (average: 95%)
wind speed | (0 to 5) m/s (average: 3 m/s)
Säähistoria on haettu tämän sivuston kautta: https://www.wolframalpha.com/
Hakulausekkeena on käytetty: weather finland joutseno 12.10.1991
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
