HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Tietoja Carl Johan Collinista löytyi seuraavista teoksista:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982
- Kanerva, Taito: Huovilan ratsutila ja Carl Constanin Collin. ss. 174-180.
- artikkelissa käsitellään pääasiallisesti Carl Johan Collinin poikaa, mutta se sisältää myös lyhen kuvauksen isän elämän vaiheista.
Hollolan Lahti 1961
- Kadonnutta kartanoromantiikkaa Kärkölässä (Hollolan Lahti 1961, nro 1, ss. 21-23)
- artikkelissa mainitaan hovineuvos Karl Johan Collinin hoitaneen Huovilan isännyyttä 1847-90
Suomen metsänhoitajat 1851-1931
-sisältää ruotsinkielisen lyhyehkön kuvauksen elämänvaiheista
Heikkinen, Antero: Hollolan historia 3
-hakemistossa useita viittauksia Carl Colliniin
Lisäksi Suomen Kuvalehti vuodelta 1934 käsittelee...
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta: http://www....
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Hämeenlinnan seudulla ilmestyi ja Lamminkin uutisia julkaisi 1920-luvulla ainakin kolme sanomalehteä: kokoomuksen lehtenä pidetty Hämeen Sanomat, Kansallisen Edistyspuolueen Häme sekä sosiaalidemokraattien Hämeen Kansa. Lehtiä voi lukea digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Rami Renko on julkaissut vuonna 1997 CD-levyn "Linda-Lindaa...", levyn tiedot Fono.fi-palvelussa: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?ID=5963ac0c-ec32-47a5-bc2e-5c1ad52f3…
Levy löytyy ainakin Loisto-kirjastoihin kuuluvan Alastaron kirjaston kokoelmista: http://loisto.kirjas.to/teos.asp?teosid=0100B731-0006-11D2-B24C-00104B5…
Voit pyytää oman lähikirjastosi henkilökuntaa tilaamaan levyn kaukolainaksi Alastarosta. Kaukolainat ovat useimmiten maksullisia.
Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien...
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
