Lumme-kirjastoilla on käytössä asiakkaille Ellibs-lainausalusta, johon kirjat hankitaan Ellibs-e-kirjakaupan valikoimista https://www.ellibs.com/fi/. Kirjan tulee nykytilanteessa siis olla tarjolla Ellibsillä, jotta se voidaan hankkia asiakkaidemme lainattavaksi.
Yrityksen tietoja on koottu Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -tietokantaan:
http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/kuvaamo/1984
Tietojen mukaan yritys olisi perustettu vuoden 1917 tienoilla ja lopettanut vuoden 1981 tienoilla.
Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyy Keskisuomalaisessa 7.10.1922 julkaistu yrityksen mainos, jossa kerrotaan että Valokuvaamo Päijänne olisi avannut tänään valokuvaamon osoitteessa Torikatu 8:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422746?term=Valo…
Muutamia esimerkkejä 90-luvun kirjallisuudesta:
- Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Hki: Lakimiesliiton kustannus, 1997.
- Peura-Kapanen, Liisa: Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen Internetissä. Hki: Kuluttajatutkimuskeskus, 1998. Tämä löytyy myös netistä http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kuluttajapuntari/1999_1/lap…
- Tainio, Riitta:Lapset ja elintarvikemainonta. Hki:Suomen kuluttajaliitto, 1996.
- Takala, Virpi: 7-11 vuotiaat lapset televisiomainonnan vastaanottajina. Hki:Helsingin kauppakorkeakoulu, 1991.
- Advertising to children concepts and controversies/ M. Carole Macklin, 1999.
- Bjurström, Erling: Children and television advertising, Vällingby: Konsumen tv-verket,1994
- Barn och reklam - reklamen...
Kirjastokorttia ei voi antaa postitse. Tervetuloa noutamaan kirjastokortti kaupunginkirjastoon joko pääkirjastosta, Vapaudenkatu 39-41, 40100, tai aluekirjastoista tai lähikirjastoista.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Jyväskylässä voi pyytää kirjastokortin kolmeen kirjastoon. Siis Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja ammattikorkeakoulun kirjastoonkin saa kirjastokortin, kuhunkin erikseen, vaikka ei opiskelisi ko. paikassa.
Kuvallinen henkilötodistus pitää olla aina mukana, kun pyytää kirjastokorttia.
Jyväskylän yliopiston pääkirjaston osoite on Seminaarinkatu 15, PL 35 (B)40014 Jyväskylän yliopisto
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Kampuskirjastojen aukioloajat:
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat/kampuskirjastojen-aukioloajat
http...
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :...
Tässä muutama esimerkki kirjoista, joissa metsä on isossa roolissa tai metsäkuvaus on erityisen voimallista.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Acropora palmata (englanniksi elkhorn coral) -korallille ei löytynyt suomenkielistä nimeä. Se kuuluu kivikoralleihin mutta sen tarkempaa tietoa ei löytynyt kirjoista tai internetistä.
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Helmet-kirjastossa, eli kirjastossa on käytävä henkilökohtaisesti. Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Kirjaan on varausjono, merkintä 8/10 tarkoittaa, että olet kymmenen varaajan jonossa kahdeksantena. Valitettavasti ei ole käytännössä mahdollista saada kirjaa huomiseksi, vaikka kirjoja on 32 kappaletta.
Helmet-kirjastoissa aikuisten aikakauslehden yksittäisen niteen korvaushinta on viisi euroa ja lasten lehden kolme euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
