Helsingin kaupunginkirjastossa on "Optimi" tietokonetiedon mukaan tällä hetkellä lainattavissa Pasilan, Kannelmäen ja Viikin kirjastoista.
"Yrityksen viestinnän" kaikki pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen 30 kappaletta ovat lainassa, varausjonoa on 9 varausta. Aalto-yliopiston kirjastossa Helsingissä näyttäisi kirjaa olevan paikalla 1 lainattavissa oleva kappale. Myös Helsingin Hankens bibliotekissa näyttää usea kappale kirjaa erääntyvän lähipäivinä eikä varausjonoa näyttäisi olevan.
Lähde: Milennium- ja Linda-tietokannat
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Olet löytänyt aiheesta jo jonkin verran tietoja. Tässä vielä muutama vinkki aiheesta, josta ei ihan jokaisessa ATK-oppaassa kirjoiteta:
"Levytohtori pelastaa tiedostosi tuholta - älä tule hulluksi jos kiintolevy hajoaa." (artikkeli Tietoviikko -lehdessä 1994:35)
Helsingin Sanomien verkkoliitteen http://www.helsinginsanomat.fi/ arkistosta löytyy hakusanalla kiintolevy muutama artikkeli aiheesta
"Tietokoneen kiintolevyllä on norsun muisti" (07.04.1998)
"Kovalevykirurgi kaivaa esiin tuhoutuneet tiedostot" (15.03.1998)
"Uutisia: Automaattiset pelastusohjelmat voivat tuhota lisää" (04.06.1999)
E.m. artikkeleissa mainitaan norjalainen tiedostojen palauttamiseen erikoistunut firma Norman Ibas, joka toimii myös Helsingissä. Sen www-osoite on...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannan mukaan Pellervo-lehtien 1990-luvun alusta olevia numeroita löytyy Joensuun pääkirjaston käsikirjastosta, luokka on 67.051. Niitä voi lukea siellä, ne eivät ole lainattavissa. Kirjastosta löytyy myös kopiokone.
Lisätietoja saa kaupunginkirjaston Internet-sivuilta, http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html tai soittamalla kirjastoon, käsikirjasto, neuvonta: 267 6241 (lehtisali, neuvonta: 267 6240).
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Aiheesta löytyy mm.:
Venäläis-suomalainen sotilassanakirja (1940)
Venäläinen sotilaslyhennyssanasto (1940)
Rysk-svensk militäordbok (1960)
Brassey's multilingual military dictionary (1987)
Russian-English English-Russian military dictionary (1983)
Yllämainitut teokset löytyvät Maanpuolustuskorkekaoulun kirjaston käsikirjastosta, niitä ei lainata.
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Kävin läpi Wikipediasta löytyvän Enrique Iglesiaksen levyjen listan ja vertasin siinä olevia nimekkeitä Helmet-kirjaston kokoelmaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Enrique_Iglesias_discography
Helmet-kirjastosta löytyy yhtä lukuunottamatta ("Vivir" vuodelta 1997) kaikki Enriquen levyt: http://www.helmet.fi/search*fin?/aiglesias+enrique/aiglesias+enrique/1%…
Levyn nimeä klikkaamalla saat näkyville saatavuustiedot.
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
