Seuraavia kirjoja aiheesta saa eri maakuntakirjastoista: Toni Korkalo: Dekadenssin hurmaa – matka itseeni dekadenssin kautta (2004), J.K. Huysmans: Vastahankaan (2005), Ian Kelly: Beau Brummell: The Ultimate man of style (2006), Fashion Cultures – Theories, Explorations aned Analysis (2000), Charles Baudelaire: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (2001), Modernin ulottuvuuksia (1989), Henry Chriscott: The Story of a Great Passion (1978), Riddar Blåskägg och mannen med järnmasken – legendariska gestalter i historien (1973. Saat sijaintitiedot maakuntakirjastoissa Frank-monihaulla (www.kirjastot.fi > tiedonhaku > Frank-monihaku), valitsemalla hakualueeksi maakuntakirjastot ja laittamalla asiasanan dandyismi. Voit saada...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä: Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm , Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html ja http://www.ouka.fi/kirjasto/nuoret/index.html , Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Lukuvinkkejä nuorille löytyy myös Sivupiiri-sivustosta, jossa on nuorten arvioita kirjoista, http://www.sivupiiri.fi.
Helsingin kirkkomusiikkiopisto 1882-1932 -kirjan mukaan kukaan Simola-niminen henkilö ei ole valmistunut kanttoriksi 1920-1931 välisenä aikana. Kirjan mukaan 1920-luvun 3-vuotinen kurssi muutettiin vuonna 1923 4-vuotiseksi. Samalla Helsingin Lukkari-urkurikoulun nimi muutettiin Helsingin kirkkomusiikkiopistoksi.
Kirjasta ei nopeasti selaamalla löydy tetoa muista vaadittavista opinnoista. Kyseisen Helsinki-kokoelmaan kuuluvan kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastoon.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
Löytyi yksi painettu lähde, joka saattaisi vastata kysyjän tarpeisiin: Yleisluonteinen vertailu säästö- ja sijoitusmuodoista 5.2.1999--eläke- ja säästövakuutukset, pankkitalletukset, pörssiosakkeet, joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahastot ja asunto-osakkeet / Irene Luukkonen ... et al., kust. Kuluttajien vakuutustoimisto 1999, 8 lehteä, 2 liitelehteä. Kirjaa on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain Vantaan pääkirjaston eli Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa.
Kauppalehden Tähtirahasto-sivuilla (http://rahastot.kauppalehti.fi/om ) selostetaan rahastojen vertailumenetelmiä. Rahastohausta voi hakea haluamansa rahaston, ja mikäli se on ollut vertailuissa mukana, sen saama tähditys näkyy.
Helsingin pörssi julkaisee...
Nykyinen presidenttimme Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta ilmeisesti kaikki aiemmat ovat tai olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari kuuluvat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
Wikipedian kautta löytyy myös tieto Urho Kekkosen, J. K. Paasikiven, Risto Rytin ja Kyösti Kallion luterilaisuudesta.
Kyösti Kalliota ja P. E. Svinhufvudia lukuun ottamatta edesmenneet presidenttimme (Urho Kekkonen, J. K. Paasikivi, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg) on haudattu Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnassa olevalle Hietaniemen hautausmaalle....
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
Teknologiasivusto TechRadar on aivan vastikään rankannut parhaat ilmaiset editointiohjelmat, linkit suoraan artikkeleihin löytyvät vastauksen lopusta. Näiden asiantuntija-arvioiden mukaan tällä hetkellä saatavilla olevista ilmaisohjelmista videoeditoreista paras on Lightworks, musiikkieditoreista Audacity ja kuvankäsittelyohjelmista GIMP. TechRadarin kautta löytyvät myös linkit kyseisten ohjelmien latausta varten.
Myös sivustolta https://www.ilmaisohjelmat.fi/ohjelmat löytyy kattavasti linkkejä erilaisiin ilmaisohjelmiin. Sivustolla on esitelty myös mainitut Audacity ja GIMP.
TechRadarin arviot ilmaisohjelmista:
http://www.techradar.com/news/software/applications/the-best-free-video…
http://www.techradar.com/news/the-best-free-audio-...
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Pohjanpään Pääsiäinen-runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Kärsimys ja elämä : uskonnollisia runoja (WSOY, 1936). Se sisältyy myös valikoimaan Valitut runot.
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Valitettavasti en löytänyt mitään kirjaa tuon kevytmoottoripyörän sähkökaavioista, sen sijaan internetistä löytyy ilmoitustaulu vanhojen moottoripyörien kanssa ahertaville osoitteesta http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=57864&sid=29c92b0fb17ec726e4… . Sinne voi jättää omia "avunpyyntöjä" tai lueskella toisten ilmoituksia, josko vaikka jollakin olisi kyseiset sähkökaaviot.
The e-mail address of Fakta is fakta@faktum.fi and the address of Kauppalehti Optio is kl.optio@kauppalehti.fi. Telelinkki is now called Sonerasound. Its www-address is http://www.sonera.fi/english/sonerasound/. The www-address of Puhelin is http://www.finnet.fi/puhelinlehti299.html. You can find their e-mail addresses there.
Tässä joitakin kirjoja, joista voit lähteä liikkeelle.
Tietokirjoja:
Kortelainen, Anna : Uusi Viipuri (Gummerus, 2021). Kirjan alkuosa kertoo Viipurin tunnelmista talvisodan aikana, evakuointisuunnitelmista ja jopa kunnallispolitiikasta. Kirjassa esitellään ajatus menetetyn Viipurin rakentamiseksi Pohjanlahden rannalle. Kirjan jälkiosaa voisi pitää kontrafaktuaalisena historiana. Siinä esitetään mahdollisuus siitä, kuinka oli käynyt, jos ...
Raevuori, Antero : Hyvästi Viipuri : Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944. (Minerva, 2011). Viipurilaisten ja Viipuria puolustaneiden sotilaiden kokemuksia, jotka on taustoitettu sotatapahtumilla.
Romaaneja:
Kauranne, Antti : Kadonnut Viipurissa. (Gummerus...
Antamasi tuntomerkit ovat varsin hyviä, mutta emme kuitenkaan onnistuneet keksimään mikä kirja voisi olla kyseessä. Kysymys on myös sähköpostitse lähetetty vastaajaverkostomme jäsenille. Toistaiseksi vastausta ei ole löytynyt silläkään tavoin, mutta lisäämme tietoa tänne jos ehdotuksia tulee.
Myös lukijat voivat vinkata kommentilla, jos kirjan kuvailu herättää jotakin muistikuvia.
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
