Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä...
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
Hei,
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiaineiston tiedot löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi. Erillistä luetteloa siellä ei ole, mutta musiikkia voi hakea verkkokirjaston hakukentässä esimerkiksi tekemällä ensin tyhjän haun niin, ettei kirjoita hakukenttään mitään. Sen jälkeen hakua voi rajata Jyväskylään (kirjasto) ja äänitteisiin (aineistotyyppi). Äänitteiden alta voi vielä erikseen valita, etsiikö cd-levyjä (cd) vai vinyylilevyjä (äänilevy).
Pääkirjaston 3. kerroksessa on lisäksi musiikin lähivarastossa jonkin verran vanhoja populaarimusiikin vinyylilevyjä, joiden tietoja ei ole verkkokirjastossa. Ne löytyvät hankintavuoden mukaan järjestettyinä ja niitä pääsee itse selailemaan lähivarastoon.
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Valitettavasti en onnistunut löytämään Pidämme sadetta tänään -nimistä runoa.
Aale Tynniltä ei löytynyt Apilasta viitan -nimistä runoa, mutta kylläkin runo nimeltään Otin naulasta viitan. Olisiko kyse siitä? Se löytyy ainakin Tynnin teoksesta Valikoima runoja (WSOY, 1958).
Tynnin runo Joka ainoa on julkaistu ainakin kokoelmissa Runon rippi : valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (WSOY, 1948) sekä Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Helmet-kirjastokortin saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta (Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymä voimassaolevan henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kortin saaminen edellyttää siis henkilökohtaista käyntiä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Saat uuden Helmet-kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Mikäli tietosi ovat lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tampereen kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä Harry Potterin luojasta J.K. Rowlingista ja ne saa lainaksi itselleen viikoksi. Kustannusosakeyhtiön Tammen verkkosivuilta löytyi myös mukavat sivut, jotka antavat informaatiota ko. kirjailijasta. Pääsivun osoite on http://www.tammi.net/harrypotter/index.html. Osoitteessa http://www.akateeminen.com/teemasivut/rowling.htm löytyy myös tietoa Rowlingista ja Harry Potter -ilmiöstä. Englannin kielellä löytyy paljon verkkoaineistoa Harry Potterista. Google-hakupalveluun (osoite: http://www.google.com) voi kirjoittaa esim.hakusanoiksi harry potter tai j.k. rowling ja vastaukseksi saa runsaasti hyviä linkkiviitteitä.
Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun...
Selluliitti ilmenee yleensä alueilla missä on enemmän rasvakertymiä kuten pakaroissa, reisissä, kupeissa ja vatsassa. Näiden alueiden rasvasoluissa on runsaasti α-adrenergisia reseptoreita mitkä ovat anti-lipolyyttisiä, eli ne estävät rasvahajoamista.
Näkyvä selluliitti on naisilla yleisempää kuin miehillä. Naisten ihonalaisen rasvakerroksen, hypodermiksen sidekudos on rakentunut eri tavalla kuin miesten. Naisilla sidekudoksen väliseinät ovat järjestäytyneet kohtisuoraan ihonpintaan kun miehillä ne ovat järjestäytyneet ristikkäin ihon pintaan nähden. Naisilla rasva on järjestäytynyt lohkoihin jotka ovat myös yleensä isompia ja suorakulmaisempia kuin miehillä. Löystyvä sidekudos ja toisaalla kiristyvät säikeet työntävät rasvaa kohti ihon...
tähän vastaus lienee noin 2010. Katselin Wikipedia Commonsista valokuvia Äijälänsalmesta, ja vuoden 2007 kuvissa rantoja ei ole kivetty. Vuoden 2012-2013 kuvissa rannat näyttävät taas nykyisenkaltaisilta kivetyiltä. Äijälänsalmen vanha silta on remontoitu vuonna 2017, joten silloin voi olla, että kivikkoa on myös korjattu.https://yle.fi/a/3-9600358
