Viime vuonna ilmestyi Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos", joka voisi olla juuri etsimäsi kirja.
Pessi Levanto on puolestaan tehnyt "Taivaalliset tarinat, Sika myyttien maailmassa"- nimisen cd:n, jonka lauluissa Julia Vuoren Helsingin Sanomien Nyt-liitteestäkin tuttu sarjakuvahahmo Sika tutustuu antiikin myyttikertomuksiin. Levyn mukana tulee myös pieni tekstivihkonen, jossa laulun sanojen lisäksi kerrotaan myyteistä, joihin laulut pohjautuvat. Tämä voisi myös olla sopiva/kiinnostava.
Kumpiakin on lainattavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa yhteisestä tietokannastamme http://www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy aineistoa näin erityiseen tiedontarpeeseen. Ehdottaisinkin sinua kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Helka-tietokannasta ( http://finna.fi ) löytyivät alla olevat teokset. Kirjat kuuluvat Viikin tiedekirjaston kokoelmiin.
Swindler, Daris R.: An atlas of primate gross anatomy : Baboon, chimpanzee, and man (Seattle & London : University, 1973) (ei lainattavissa)
Raven, Henry Cushier: The anatomy of the gorilla : the Henry Cushier Raven memorial volume (Columbia University Press, 1950)
Viikin tiedekirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Yliopiston kirjaton lisäksi kannattaa tiedustella asiasta Eläinmuseon kirjastosta:...
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Tällaisia tuotemalleihin liittyviä ominaisuuksia ei meillä ole mahdollisuus kattavasti selvittää kirjastossa. Kehottaisin kääntymään suoraan alan liikkeiden puoleen. Netistä löytyy kännykkävalmistajien sivustoja, joissa esitellään eri malleja. Esim. Nokialla on netissä myös palvelu, jossa vastataan asiakkaan kysymyksiin: http://www.nokia.fi/A4325226
Voisiko kyseessä olla Marjatta Kurenniemen Unikon satuja. Siinä Perheen lapset seikkailevat yhdessä mm. Unikon syntymäpäivillä, Liisa.nuken häissä, kevätsiivouksessa ja puutarhamaassa. Pahan unen jaksossa seikkaillaan siirappisuolla. Kirjasta tuli uusi painos 2005.
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Joensuun kaupungin nettisivujen muutoksen myötä muuttuivat myös Joensuun seutukirjaston kotisivut. Naxos-palvelu löytyy nyt otsikkojen Kirjastot ja palvelut : Kokoelmat : Musiikki, alta, ks.
http://www.joensuu.fi/musiikki .
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa käännöksiä eikä Infernal-yhtyeen "Burning up" -kappaleesta ole suomenkielistä versiota. Burn up tarkoittaa palamista tai syttymistä, joten sanoisin, että laulaja on liekeissä.
Cinzia Pancrazia kyseisessä Isä Matteon tutkimuksia -sarjan osassa näyttelee Giada Desideri.
https://www.imdb.com/title/tt0178132/characters/nm0221232
https://www.imdb.com/name/nm0221232/
https://it.wikipedia.org/wiki/Giada_Desideri
Kyseessä on kaiketikin kanadalainen tv-sarja Da Vincin murhatutkimukset (Da Vinci's Inquest, 1998 - 2006), jota on esitetty Ylen TV-2:lla 2000-luvulla. Sarjan pääosassa seikkailee rikostutkija nimeltään Dominic Da Vinci.
Voit lukea lisää sarjasta alla olevista linkeistä
https://www.imdb.com/title/tt0156442/
http://www.davincisinquest.com/
https://rtva.kavi.fi/
Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta Tony Arima pelasi Suomen maajoukkueessa vuonna 1980 ja 1981. Aikuisten maajoukkueen peleihin Arima löytämiemme tietojen perusteella osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1983. Silloin hän oli 22-vuotiaana mukana Länsi-Saksassa pelatuissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja kuului samana vuonna myös Izvestija-turnauksessa pelanneeseen Suomen joukkueeseen.
https://www.eliteprospects.com/player/3358/tony-arima
https://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=12531
Oulun kaupunginkirjastossa voi saada maksutonta henkilökohtaista opastusta kirjastossa käytössä oleviin tiedonlähteisiin http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/index.html . Varauksen opastukseen voi tehdä netillä, puhelimitse tai sähköpostitse http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/tiedonhakulomake.html . Lisäksi on tiedonhaun ja internetin opetusryhmiä http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut3.html . Refworks-opastusta ei Oulun kaupunginkirjastossa anneta. Yliopistojen kirjastot tarjoavat Refworks-viitteidenhallintajärjestelmää asiakkaidensa käyttöön. Oulun yliopiston kirjasto järjestää aiheesta tietoiskuja http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=253 . Jos ei pääse tietoiskuihin, voi tiedustella henkilökohtaista...
Muutos edelliseen vastaukseen:
Katsoin varaustasi vielä uudelleen lainaajatietojesi eikä kirjan tietojen kautta kuten äsken, ja kävi ilmi, että varauksesi kohdalla on merkintä, että et tahdo sitä ennen 28.7.2013. Toisessakin varauksessasi on "ei tarvita ennen" -päivämäärä. Näyttää siis siltä, että olet itse jossakin vaiheessa lukinnut varaukset, koska kirjasto ei käytä näitä "ei tarvita ennen" -päivämääriä. En myöskään pysty täältä käsin poistamaan lukituksia varauksistasi, vaan sinun pitää itse tehdä se HelMet-verkkokirjaston kautta. Kirjaudu omiin tietoihisi, napsauta auki varauksesi, poista rastit "Lukitus"-ruuduista ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset". Muutoin joudut tosiaan odottamaan kirjoja varauksiin merkittyihin...
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Ilmatieteen laitoksen sivuilla sanotaan, että Tuntuu kuin -lukemassa otetaan huomioon tuulen viilentävä vaikutus ja ilmankosteus. Niin ollen olet varmasti oikeilla jäljillä: jos maitopurkki on suojaisessa paikassa, se todennäköisesti tuntee lähemmäs -4 asteen lämpötilan ja avoimella, tuulisella paikalla se on kylmemmässä lämpötilassa. Jos ihan lähellä on ikkuna tai ovi, sekin voi vaikuttaa maitopurkin lämpötilaan, koska yleensä ne eivät ole täysin tiiviitä.
Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
