Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Kävin läpi teokset:
Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura, 1987
Kuvataiteilijat 1991, Kustannusosakeyhtiö taide, 1991
Kuvataiteilijat 2004, Suomen taiteilijaseura, 2004
Näistä teoksista en löytänyt sopivaa nimikirjainyhdistelmää. Taiteilija ei tietysti signeeraa teostaan välttämättä virallisilla nimillään. Toisaalta, taiteilija ei välttämättä ole suomalainen.
Kannattaa ehkä käydä selaamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Toimittanut Juha Valli. 1992
Kirjan käsikirjastokappaleet ovat luettavana Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa. Antiikkiliikkeistä ja...
Olisin itsekin ehdottanut Ruokaviraston puoleen kääntymistä, mutta olet sieltä ilmeisesti jo saanut kielteisen vastauksen. Ruokaviraston sivuilla on lista sen käyttämistä elintarvikelaboratorioista, joista Helsingissä sijaitsevat Eurofins Scientific Finland-niminen yritys ja Metropolilab Oy. Omilla sivuillaan nämä laboratoriot ilmoittavat palvelevansa myös yksityishenkilöitä, mutta ilmeisesti ne tekevät elintarvikeanalyysejä vain tietyillä osa-alueilla, kuten allergeenit, mikrobiologia tai orgaaniset vierasaineet. Aina voit tietysti kokeilla ottaa yhteyttä suoraan näihin laboratorioihin.Muut netistä löytyvät laboratoriot ovat lähinnä kliinisiä laboratorioita eli tutkivat vain ihmisten tai eläinten näytteitä.Lähteet:Ruokavirasto.fi....
Suurjännitetasavirtajärjestelmiä on rakennettu yhdistämään Suomen verkkoa Ruotsiin (Fenno-Skan 1 ja 2), Viroon (Estlink 1 ja 2) sekä Venäjälle (Viipurin linkki).
https://docplayer.fi/33296928-Elec-e8419-sahkonsiirtojarjestelmat-1-lue…
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Kyseinen patsas sijaitsee Sotkamon luterilaisen kirkon pihamaalla, se on vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki. Patsas on paljastettu 1920-luvulla. Tekijästä meillä ei ole tietoa, sitä voisi kysyä ehkä Sotkamon seurakunnasta. Kuva patsaasta on mm. Sotkamon sankarivainajat -kirjassa, joka löytyy myös Kajaanin kirjastosta.
Valitettavasti en löytänyt nuotteja kysymääsi kappaleeseen. Pari muuta Lauri Tähkää (Hetkeksi en sulle rupia ja Rakkaus ei oo pysyvää) olisi kyllä nuotteina Kouvolan kirjastossakin.
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,...
Tekijänoikeuksien vuoksi kirjasto ei voi valitettavasti skannata tai kopioida nuotteja ja lähettää niitä asiakkaalle. Joitain nuotteja löytyy internetistä, ehkä kannattaa kokeilla hakea. Kaukolainakäytännöistä voi tiedustella paikallisista kirjastoista, en tiedä, onnistuisiko tilaaminen sinne. Nettikirjakauppojen ja -antikvariaattien valikoimiin kannattaa myös tutustua http://www.antikvariaatti.net/type.php?id=5&category=749 .
Yleisradion tietopalveluln avustama vastaus: Löytyy yksi tähän viittaava. Kyseessä on tosin jo 1980 lähetetty tietoisku, eli ajankohta on paria vuotta aiemmin.
OHJELMAN NIMI: TIETOISKU: LASTEN KOTITAPATURMAT.
Lpvm Kesto Aika Lähetystapa
19800326 00:01:40:0 00:00 Ensilähetys
Valitettavasti tämän enempää tietoja ohjelmasta ei ollut. Koska kyseessä on filmillä oleva ohjelma eikä sitä ole digitoitu arkistoomme, niin ei pääse katsomaan sisältöä.
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Myöhästymismaksuja ei voi toistaiseksi maksaa internetin kautta, mutta ne voi maksaa kaikissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa,jos kirjat on niistä jostain lainattu. Viiden euron myöhästymismaksu estää kirjojen lainaamisen,uusimisen ja varaamisen, mutta 4,90 euroon asti maksuja voi olla ilman että se estää lainaamasta, uusimasta tai varaamasta kirjoja.
Etsimäsi runo on Kaarina Helakisan "Makasiinin ja Makaroonin mainospala". Mainitsemasi äidikielen oppikirja ei ollut käytettävissäni, mutta runo löytyy myös Helakisan teoksesta "Annan ja Matiaksen laulut" (Otava). Runo alkaa juuri noin kuten muistat. Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Helakisa Kaarina: Annan ja Matiaksen lauluja (Otava)
Hakemalla asiasanalla lapsityövoima löytyy Vaski-tietokannasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena mm. seuraavat teokset:
Unicef: Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (2011) (lapsityötä koskeva 32. artikla s. 355-367)
Minna Ruckenstein: Lapsuus ja talous (2013)
Ihmisoikeudet Aasiassa (2014)
Moilala, Outi: Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (2013)
Chalke, Steve, Cherie Blair: Seis! pysäytä ihmiskauppa (2011)
Anne Kouvonen: Lapset ja nuoret palkkatyössä (2000) (käsittelee lasten ja nuorten asemaa suomalai-sessa työelämässä)
Aiheesta löytyy myös runsaasti lehtiartikkeliviitteitä Aleksi-tietokannasta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=106560 , esim.:
Utrio, Kaari: Lapsen asema vanhassa maatalousyhteiskunnassa (...
Löysin vastausarkistosta 4.12.2015 kirjoitetun vastauksen.
Pikaisen haun perusteella tuo on melko kattava lista.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville. Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa. Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador...
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin...
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa.
Kirjasammosta löytyy puolalaisia satuja, olisiko joku niistä etsimänne, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20Puola? Valitettavasti hakua ei pysty tekemään niin, että saisi rajattua alkukieleksi puolan, joten kirjojen joukossa on myös ne, joita on käännetty puolaksi. Puolaksi kirjoitetut saa näkyviin hakemalla kaiken puolankielisen kirjallisuuden, sivun alalaidassa on satukirjoja ja kuvakirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fdbpe…
Helmetistä hakemalla ainoa kuvakirja, joka löytyy suomennettuna puolan kielestä tuohon aikaan, on Maria Krügerin Apoleika ja hänen aasinsa, mutta siinä ei ole tuollaisia tarinoita,...
