Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I...
Et menettänyt jäsenyyttäsi, vaikka muutitkin. Riittää, että kotiosoitteesi on Suomessa, joten voit edelleen asioida Helmet-kirjastoissa.
Tietosi poistuvat Helmet-järjestelmästä vasta, jos edellisestä asiointikerrastasi on yli kolme vuotta.
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Aiheeseesi liittyviä videoita Lahden kaupunginkirjastossa ovat:
- Asiakaspalvelu kilpailukeinona
- Myyvä myyjä
- NLP:n perusteet (mm. vuorovaikutustaidot työelämässä ja yksityiselämässäkin)
Kaupallisia ammatteja ja työelämää yleisemmin kuvaavat videot saattaisivat myös sivuta asiaa:
- Tradenomeja ja merkonomeja työelämässä
- Tukku- ja vähittäiskaupan ammatteja
- Muuttuva työyhteisö
Aineiston saatavuus on tarkistettavissa aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&1628584516&default&def…
Lahden korkeakoulukirjastossa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa on myös videoita asiakaspalvelusta ja vuorovaikutuksesta. Ne voi hakea aineistotietokanta Salpauksesta http://kirjasto.lahti.fi/...
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Todennäköisesti suuressa osassa suomalaisia kunnankirjastoja myydään nykyään poistokirjoja. Tilastoa aiheesta ei ole. Poistokirjojen myynti mahdollistui 1980-luvun puolessavälissä, kun lakiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista tuli muutos. Ennen lain voimaantuloa olisi myynnistä saatavaa tuloa pitänyt palauttaa valtiolle.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoaan mm. kirjan sisältämän vanhentuneen tiedon tai sen huonon kunnon takia. Kirjastojen kirjoista myytäviksi päätyvät ne kokoelmista poistetut kirjat, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä, ja jotka eivät ole kovin rikkinäisiä tai likaisia. Myöskään selkeästi vanhentunutta tietoa esim. lääketieteestä tai lakiasioista ei pitäisi myydä. Mitään säännöksiä asiasta kunnilla...
Maksuttomuus koskee niitä, jotka aloittavat opintonsa syksyllä,
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuus-laajenee-elokuussa-2021-edellytyks…
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuuden-laajentaminen-edennyt-ehdotuksii…
Vantaan asukaslehti 1/2021, s. 30.
Celiasta vastattiin näin:
Celianetissä voi hakea kategorian kautta valitsemalla Kaunokirjallisuus ja seuraavalta tasolta Novellit & esseet ja myös laittamalla hakulaatikkoon genrelyhenteen nov tai kert. Näillä genreillä saa listaa novelleista ja kertomuksista.
Celianetin sivulta kohdasta https://www.celianet.fi/ohjeet/haun-ohjeet/ löytyy usein käytössä olleet genret ja hakuohjeita.
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
