Esimerkiksi Behind the Name -sivustolla on luettelo keskiaikaisista saksalaisista nimistä. Miehen nimen jälkeen on m-kirjain ja naisen nimen f-kirjain. Luettelo löytyy täältä:
http://www.behindthename.com/submit/names/usage/medieval-german
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen)
"Täällä pojat tähden alla" on TV2:n tuottama elokuva vuodelta 1990. Sen on ohjannut Kalle Pursiainen, ja rooleissa nähdään mm. Risto Kaskilahti. Sitä ei valitettavasti ole saatavana mistään Suomen yleisestä kirjastosta. Yleisradion tuotantoa on kirjastoissa jonkun verran, mutta tämä elokuva ei Tallennemyynnin valikoimissa ole ollut. Tallennemyynnistä eivät voi ostaa yksityiset henkilöt, vain kirjastot ja jotkut muut julkisyhteisöt.
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Onkohan kyse tästä mainoksesta?
Siinä tapauksessa sana ei ole horse vaan house. Alkuperäinen kappale on Madness-yhtyeen kasarihitti Our House (in the Middle of our Street). Siitä on otettu pätkä kertsiä (alkaa n. kohdasta 1'13). Mainoksessa laulavan coverin esittäjää en tiedä, mutta se voisi löytyä oheisesta listasta tai voit kysyä asiaa suoraan Prismasta.
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
Tavallisimmin kotiapulaiset aterioivat keittiössä korjattuaan herrasväen ruoka-astiat ja loput ruoat.Suomisen perhe -elokuvien kuvaamassa maailmassa eletään tavallaan vielä sotienvälisen ajan sääty-yhteiskunnassa, missä "parempien" perheiden kodeissa odotettiin ilman muuta olevan palvelusväkeä edes yhden palvelijan verran. Palvelijat olivat palkollisia, "alempaa" säätyä isäntäväkeen nähden. Tilanne oli mitä suurimmassa määrin kysymyksessä ounastellun kaltainen: kenellekään ei tullut mieleen, että kotiapulainen olisi voinut aterioida perheen kanssa samaan aikaan samassa pöydässä. Sitä paitsi, isäntäväen ruoka-aika oli kotiapulaisen kannalta työaikaa: hänen tuli huolehtia tarjoilusta ja olla sillä tavalla "läsnä" ja saapuvilla.Erinomaisia...
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Hei,
Irrallisia kansipapereita, tai suojapapereita, alettiin käyttää ilmeisesti Englannissa 1820-luvun lopussa kangassidosten yleistyessä. Hienot kannet kaipasivat suojausta, ja usein suojapaperi peittikin koko kirjan, ja paperi poistettiin ostamisen jälkeen. Nykymuotoisia kansipapereita alettiin käyttää 1850-luvulla, ja ne yleistyivät vähitellen vuosisadan kuluessa. Kansipapereiden pääasiallinen tehtävä oli kuitenkin vain suojata kirjaa, joten ne olivat usein huomattavasti vaatimattomampia kuin kirjan varsinaiset kannet. Kansipaperit heitettiinkin yleensä pois joko silloin, kun kirjat asetettiin kirjakaupassa myyntiin, tai sitten oston yhteydessä. Niitä kuitenkin jaettiin melko yleisesti kirjojen mukana 1860-70-luvuilla Euroopassa, Iso-...
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009).
Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Etsitty kirja lienee Grete Janus Hertzin Meidän talo (Tammi, 1974). Se koostuu kuudesta pikku vihkosesta, joita on kaksi rinnakkain kolmessa kerroksessa.
Kuva tanskankielisestä alkuteoksesta:
http://www.denglemteskuffe.dk/Samling%20dgs%20sider/Pixi%20samling/pixi…
Lujitemuoviveneen rakentamisesta on kirjoitettu niukasti suomen kielellä, vaikka lujitemuoviveneet on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia lähteitä:
Stig Sandelin: Lasikuituvene, rakentaminen ja korjaukset(1976).
Veneen huolto ja kunnostus: lujitemuoviveneen omistajan käsikirja (2004). Kansialanimeke on Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja. Teos esittelee havainnollisesti veneen rakentamista sekä rakenteita, varusteita, sähkölaitteita ym. Teoksessa esitetään asiat havainnollisten piirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden mukaan.Tarkkoja rakennepiirustuksia esim. muotin valmistukseen tarvittavan lestin tekoon teoksessa ei kuitenkaan ole.
Hildeband, Martin:Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin: materiaalitekijät (...
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo...
Maleena saa pikkuveljen -kirjan lisäksi on ilmestynyt neljä Maleena -kirjaa: Maleenan paras kesä, Maleenan joulu, Maleena menee kouluun ja Maleena, yksitoistavuotias. Kirjat on kirjoittanut Marita Lingquist ja ne löytyvät lastenosaston hyllystä luokasta 84.2 kirjailijan sukunimen mukaiselta paikalta (LIN). Jos tuntuu, ettet ohjeista huolimatta löydä kirjoja kysy rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua.
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
