Kaisaniemenkatu 4:ssä toimi Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Sen perustivat Kaarlo Sundqvist ja hänen kaksi veljeään vuonna 1923. Tieto löytyy Iisakki Laatin kirjasta 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä: Suomen kultaseppien liitto 1905-1955 (1955).
Earthlife.net sivuston mukaan maailman yleisin luonnonvarainen lintu on joko varpunen (passer domesticus) tai miljoonakutoja (Quelea quelea).
http://www.earthlife.net/birds/intro.html
Lisätietoa molemmista lajeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonakutoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varpunen
http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/pasdom/
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "...
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Vuonna 1916 voimassa oli vuoden 1734 yleisen lain naimiskaari, jonka 13. luku sisälsi määräykset avioerosta. Avioeroperusteita olivat
a)huorinteko (so. sukupuoliyhteys muun kuin aviopuolison kanssa)
ja
b)puolison omavaltainen hylkääminen.
Edellisessä tapauksessa syytön saattoi vaatia eroa puolen vuoden kuluessa tapauksen julkitulosta. Syyllinen sai avioitua uudelleen vasta kuin syytön oli kuollut, avioitunut uudelleen tai antanut entiselleen luvan uuteen liittoon. Rikoslain 19. luvun 1-3. pykälän mukaan naimisissa olevan huorinteko oli myös rikos, mutta syyttäjä oli velvollinen nostamaan siitä syytteen vain silloin kuin se oli avioeron perustana. Lapset jäivät pääsääntöisesti syyttömälle, mutta tuomarin oli katsottava, että molemmat...
Lankinen on Lanki- ja Lankila-nimien tavoin kehittynyt sekä saksalaisten että ruotsalaisten käyttämästä Lang tai Lange -nimestä. Se tulee saksan sanasta lang eli pitkä. Lankinen-nimestä on tietoja Karjalan kannakselta ja Laatokan luoteisrannalta jo 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Repo-Mikon rangaistus -runon kirjoittaja on Maija Konttinen. Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies. -Kirjayhtymä 1997 (s. 45)
Pieni aarreaitta 3 : runoaitta. -WSOY, 1993 (s. 242-243)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja. -Otava (useita painoksia)
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Runon ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Pupu-Jussin tylleröinen
pieni, näpsä Nöpöstiina
kivikuppi kainalossa
metsätietä tallusteli
oman äidin asialle.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Numinoosi on Rudolf Otton teoksessaan Das Heilige (1917) hahmottelema käsite, joka kuvaa uskonnollisen kokemuksen ei-rationaalista luonnetta. Tässä jonkin aivan toisen (das ganz Andere) kohtaamisen aiheuttamassa kokemuksessa kauhistuttavuus ja kiehtovuus sulautuvat yhteen.
Lähteenä käytin Stuart Sarbackerin artikkelia "Rudolf Otto and the Concept of the Numinous"
https://oxfordre.com/religion/view/10.1093/acrefore/9780199340378.001.0001/acrefore-9780199340378-e-88?rskey=4XcTkf&result=1
Asiantuntijamme mukaan Kyösti Juhani Loijas (taiteilijanimi Lojax) on levyttänyt v.1976
Suuri Star / Rokkirinta –nimisen singlen, jolla hän myös esittää kyseiset kappaleet.
Myöhemmin Lojax –yhtye on levyttänyt LP-levyn ”Lojax", joka on ilmestynyt v. 1977.
Äänitteeseen sisältyvät seuraavat kappaleet ja esittäjät:
Alla jalkojen ; Pikku little rock ; Kyösti joka raketin ryösti ; Läpi pullon pohjan ; Lyö työ ei leiville ; Aika kun on ; Junasta sairaalaan ; Ei aikaa olekaan ; Sun faijas ; Kaunis on tuo maa.
Milan, Irina (esitt.) Sivonen, Jori (esitt.) Kuusamo, Kari (esitt.) Ikonen, Tapani (esitt.) Loijas, Jukka (esitt.) Loijas, Juhani (esitt.) Enne, Vesa (esitt.), Söderberg, Nono (esitt.)
Lähde: ( Viola – Kansallisdiskografia)
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Runon nimi on Jumala on kaikkialla (Gud) kokoelmasta Landet som icke är.
Maailmassa ei kellään ole aikaa
paitsi yksin Jumalalla.
Ja sen tähden tulevat kaikki kukat hänen luokseen,
ja kukista viimeinen,
lemmikki, pyytää häneltä enemmän loistoa
sinisiin silmiinsä,
ja muurahainen pyytää häneltä suurempaa voimaa
tarttuakseen korteen.
Ja mehiläiset pyytävät häneltä väkevämpää voittolaulua
purppuranpunaisia ruusuja varten.
Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksissä.
Kun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla
ja kissa emäntänsä.
Se oli suuri ilo heille molemmille,
mutta kaikkein suurin oli se, että Jumala oli vienyt heidät yhteen
ja tahtonut heille tämän ihmeellisen ystävyyden neljänätoista vuotena.
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Hjalmar Backmanin säveltämän ja Simo Korpelan sanoittaman laulun "Sunnuntaiaamuna" varhaisin nuottijulkaisu löytyy vuodelta 1904. Tässä nuotin tiedot:
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994810784206249
Kappale on julkaistu levyllä tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Rosa Arvosen ja Kaarle Venton esittämänä:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=1&vuosi_alku=&vu…;
J. Karjalaisen säveltämä ja sanoittama kappale "Sankarit" löytyy tosiaan muun muuassa levyltä "Yö kun saapuu Helsinkiin". Vuonna 1982 ilmestyneen LP-levyn tekstiliitteessä kertosäe on kirjattu muotoon "kun oikein silmin katsotaan".
Yö kun saapuu Helsinkiin | OUTI-kirjastot | Finna.fi
Nuottijulkaisussa "Laulukirja" kertosäe on kirjattu myös yllä mainittuun muotoon.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit : laulukirja | Kainet-kirjastot | Finna.fi
Lisäksi Antti Isokankaan teoksessa "Villejä rubiineja - Väärin kuultuja laulunsanoja" kyseisen "Sankarit"-kappaleen kertosäe on yhtenä esimerkkinä väärin kuulluista sanoituksista, jossa vääräksi on kirjattu "kun oikein silmiin katsotaan" ja oikeaksi versioksi korjattu " kun...
Jaggery on Cambridge dictionary onlinessa lyhyesti kuvattu intialaiseksi kiinteäksi tummaksi sokeriksi, joka valmistetaan sokeriruo'osta ja taatelipalmupuun mahlasta (solid dark sugar made in India from sugar cane and the sap = the liquid that carries food inside a plant of date palm trees), https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/jaggery. Se on siis ruokosokeria.
Et-lehdessä on hyvä tietopaketti sokereista, https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ruokavalio/nain-eri-sokerit-er… ja organic health -sokerituotteista löytyy lisää tietoa, https://www.luomuruokatukku.fi/luomu-ruokosokeri/. Näyttäisi siltä, että...
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Lyhenne jrkl tarkoittaa jälkiruokalusikallista.
Lusikallisten tilavuudet millilitroina ovat kutakuinkin seuraavat:
teelusikka - 5 ml
jälkiruokalusikka - 10 ml
ruokalusikka - 15 ml
