Jaggery on Cambridge dictionary onlinessa lyhyesti kuvattu intialaiseksi kiinteäksi tummaksi sokeriksi, joka valmistetaan sokeriruo'osta ja taatelipalmupuun mahlasta (solid dark sugar made in India from sugar cane and the sap = the liquid that carries food inside a plant of date palm trees), https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/jaggery. Se on siis ruokosokeria.
Et-lehdessä on hyvä tietopaketti sokereista, https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ruokavalio/nain-eri-sokerit-er… ja organic health -sokerituotteista löytyy lisää tietoa, https://www.luomuruokatukku.fi/luomu-ruokosokeri/. Näyttäisi siltä, että...
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu...
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna...
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P
Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "...
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Jan Karonin Pappila-sarjasta on suomennettu seuraavat kirjat.
Ovet auki pappilaan (suom. 2000)
Postia pappilasta (2001)
Rakkaus asuu pappilassa (2001)
Pappilan väki saa aikaan (2002)
Pappila meren rannalla (2002)
Pappila kiinni elämässä (2003)
Iltapuhteita pappilassa (2004)
Pappilan uusi mahdollisuus (2006)
Kotiinpaluu (2010)
sekä vielä Rakkauden muistoja pappilasta (2002), joka on sarjaan liittyvä, numeroimaton osa.
Ainakin toistaiseksi kääntämättä jääneet osat:
In the company of others (ilm. 2010)
Somewhere safe with somebody good (2014)
Come rain or come shine (2015)
To be where you are (2017)
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Hei,
Lastenkirjallisuus jaetaan ensiksi kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan. Jaottelu periytyy Aristoteleen Runousoppi-teoksesta. (Aristoteles: Runousoppi, 1998.) Tätä karkeaa jaottelua voi käyttää myös lastenkirjallisuudessa.
Lasten- ja nuortenkaunokirjallisuuden voi jaotella edelleen
katselukirjoiksi ja kuvakirjoiksi, jotka ovat yleensä suunnattu pikku lapsille. Runot, riimit ja näytelmät ovat perinteistä lastenkirjallisuutta samoin kuin sadut. Alakouluikäisille lukemaanoppineille on suunnattu ns. ahmimisikäisten kirjat ja melkoinen osa sarjakirjoista. Myös sarjakuvat ovat oma ryhmänsä lastenkirjallisuutta. Sen lisäksi on tietenkin lasten tietokirjallisuus....
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomennettu viisi ensimmäistä osaa: Rhanna: unelmien saari (Gummerus 1997), Rhanna sodassa (1998), Rhannan lapset (1999), Takaisin Rhannaan (2000) ja Rhannan laulu (2002). Lisäksi sarjaan kuuluu kolme ainakin toistaiseksi suomentamatonta osaa, Strom over Rhanna, Stranger on Rhanna ja A Rhanna mystery. Sarja on alun perin ilmestynyt vuosina 1978 - 1996.
Suomalaisista yleisistä kirjastoista Rhanna-sarjaa ei valitettavasti löydy englanninkielisenä. Ainoastaan Fraserin Kings-sarjan aloitusteos King's croft löytyy Varastokirjastosta, mutta muita osia tähän suomentamattomaan sarjaan ei ole kirjastoista saatavilla. Tämä kirja on mahdollista lainata kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Kaisaniemenkatu 4:ssä toimi Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Sen perustivat Kaarlo Sundqvist ja hänen kaksi veljeään vuonna 1923. Tieto löytyy Iisakki Laatin kirjasta 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä: Suomen kultaseppien liitto 1905-1955 (1955).
Kiehtovaa on erityisesti se, että Sipri on oikeastaan miehen nimi!
Kustaa Vilkuna kertoo Siprin olevan vanha suomalainen kutsumamuoto Sigfridistä. Sigfrid taas on alkujaan muinaissaksalainen nimi, joka muodostuu sanoista ’sig’, voitto, ja ’frid’, rauha. Nimi merkitseekin voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa. Ruotsinmaalla vaikutti 1000-luvulla Pyhä Sigfrid, apostoli ja Ruotsin ensimmäinen piispa, jolla on legendoissa samanlainen asema kuin meidän piispa Henrikillämme. Pyhä Sigfrid näet käännytti yhdessä kuningas Olavi Pyhän kanssa norjalaisia kristinuskoon, mutta ruotsalaisia pakanoita hänen kerrotaan kastaneen yksin. Nimenä Sigfrid onkin ollut varsin suosittu täällä Pohjolassa. (Saksassa Sigfridiä alettiin suosia vasta...
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Asiantuntijamme mukaan Kyösti Juhani Loijas (taiteilijanimi Lojax) on levyttänyt v.1976
Suuri Star / Rokkirinta –nimisen singlen, jolla hän myös esittää kyseiset kappaleet.
Myöhemmin Lojax –yhtye on levyttänyt LP-levyn ”Lojax", joka on ilmestynyt v. 1977.
Äänitteeseen sisältyvät seuraavat kappaleet ja esittäjät:
Alla jalkojen ; Pikku little rock ; Kyösti joka raketin ryösti ; Läpi pullon pohjan ; Lyö työ ei leiville ; Aika kun on ; Junasta sairaalaan ; Ei aikaa olekaan ; Sun faijas ; Kaunis on tuo maa.
Milan, Irina (esitt.) Sivonen, Jori (esitt.) Kuusamo, Kari (esitt.) Ikonen, Tapani (esitt.) Loijas, Jukka (esitt.) Loijas, Juhani (esitt.) Enne, Vesa (esitt.), Söderberg, Nono (esitt.)
Lähde: ( Viola – Kansallisdiskografia)
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Aaro on lyhentymä nimestä Aaron. Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhempi veli, israelilaisten ensimmäinen ylipappi. Nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon = vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua. Nimen latinankielinen versio on Aronus, joka oli Suomessakin käytössä jo ainakin 1500-luvulla.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
