Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Teos on niin uusi että se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin. Kansalliskirjaston luettelon perusteella näyttää siltä, että se ei vielä ole julkaistu. Suomen suurten kaupunkien yleisissä kirjastoissa teos on vasta hankintavaiheessa, mutta ei vielä hyllyissä. Varmastikin sen saa kirjastoista lähiaikoina. HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi voi kirjaa varata heti kun yksikin kappale on jossain kirjastossa, mutta ei aikaisemmin.
Hei! Arvelen, että olet opiskellut Turun kauppaopistossa, josta tuli myöhemmin Turun kauppaoppilaitos, joka yhdistyi Turun ammatti-instituuttiin -90 luvun lopulla. Neuvoisin ottamaan yhteyttä Turun ammatti-instituuttiin, yhteystiedot löytyvät netistä sivulta www.turkuai.fi.
Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Saamen kielen opetusta järjestetään Helsingin yliopiston humanististen koulutusohjelmien valinnaisten opintojen puitteissa. Ota yhteyttä opiskelijaneuvontaan sivulla https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opiskelijaneuvonta ja löydä infopisteet Helsingissä. Keväällä 2020 järjestetään pohjoissaamen jatkokurssi (ZSA122).
Lapsille saamea opetetaan Pasilan peruskoulussa ja päiväkoti Susannassa, ks. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/helsi…
Kysyin asiaa fiksummalta kollegalta. Tässä vastaus:
Sellon musiikkihuoneet ovat varattavissa Varaamossa osoitteessa:
varaamo.espoo.fi
Löydät Sellon musiikkihuoneet esim. haulla "Sellon kirjasto".
Sellon kirjaston musiikkistudio
https://varaamo.espoo.fi/resources/avh5vyzqvmya
Löydät Varaamosta tilojen yhteydestä tarkemmat tiedot ja kuvaukset sekä tiedot laitteista, soittimista ja tekniikasta.
Tässä joitakin yleisiä tietoja musiikkistudion käytöstä. Varaamossa on lisää tietoa ehdoista ja käyttösäännöistä:
Musiikkistudion käyttö
1. Päästäksesi varaamaasi tilaan tarvitset kirjastokortin (lainausoikeudella) ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ilmoittaudu asiakaspalvelupisteellä.
2. Musiikkistudion ikäraja on 15...
Sain apua KAVI:sta:
Tässä muutamia vaihtoehtoja ehdokkaiksi, mutta mikään näistä ei taida istua sataprosenttisesti näihin tuntomerkkeihin.
The Evil (1978 film), https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Evil_(1978_film)
Don't Be Afraid of the Dark https://en.wikipedia.org/wiki/Don%27t_Be_Afraid_of_the_Dark_(2010_film) [Tässä ei kyllä täsmää vuosiluku]
High Spirits, https://en.wikipedia.org/wiki/High_Spirits_(film)
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Tilastojen saaminen koko Suomen laajuisesti taitaa olla melko mahdotonta.Sanasto kertoo lainamäärien laskennasta näin:"Sanasto kerää vuosittain tiedot yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainatapahtumista. Valtaosa kirjastoista ei toimita lainaustilastoja itse, vaan tiedot saadaan suoraan järjestelmätoimittajilta, kuten Axiell Finlandilta ja Kohalta. Suomessa ei ole olemassa mitään kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonne tiedot lainauksista kertyisivät valtakunnallisesti kaikista kirjastoista." Linkki Sanaston sivulle
Työilmapiiriä käsittelevää aineistoa löytyy niin kirjoista sekä lehtiartikkeleista.
Seuraavassa muutama esimerkki asiaa käsittelevistä kirjoista:
Jari Ranne : Anna palaa! : käytännön palautetaitokirja
Juhani Kopposela : Työyhteisö sairastaa
Heikki Peltola : Hohtoa kohti : se kohottaa mikä kolahtaa
Merja Kärkkäinen : Yhteisöllinen johtaminen esimiehen työvälineenä
Alla muutama asiaa käsittelevän artikkelin tiedot:
Kanste, Outi; Työuupumuksen työyhteisölliset riskitekijät hoitotyössä : katsaus kansainvälisiin empiirisiin tutkimuksiin julkaisussa: Tutkiva hoitotyö 2006 ; (4) ; 1 ; 10-15;
Jabe, Marjatta; Törmäyksiä syntyy väistämättä julkaisussa: Fakta 2006 ; (25) ; 2 ; 62-64;
Kujala, Helinä; Pelolla johtaminen istuu lujassa julkaisussa...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin teokset Viipurin Tienhaara kuvien kertomana, toimittanut Tapio Sormunen, julkaisija Entiset tienhaaralaiset, Helsinki 1996 ja Ahtiainen, Eelis: Tienhaara -Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä, 1990. Katri Veltheimin Kultainen rinkeli on isotekstinen 1930-luvun Viipurista kertova kirja. Tämän teoksen sisältöä kuvaavien asiasanojen joukossa ei tosin ole Tienhaaraa. Näiden teosten saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyi lisäksi teos Viipurin Tienhaara -siel myö asuttii, toim. Tapio Sormunen, julk. Entiset tienhaaralaiset, 1998, kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan.
1) Lastensuojelun ytimissä: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
2) Nuorisorikollisuus: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
Voit halutessasi varata kirjat joko verkkokirjaston kautta tai soittamalla/käymällä kirjastossa.
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Nuo maat ovat Viro, Ruotsi, Latvia, Venäjä, Norja ja Liettua. Tieto perustuu Yhdistyneiden kansakuntien ulkomaankaupan vuoden 2018 tilastointiin
https://comtrade.un.org/ .
Julkaisupaikalla tarkoitat varmaankin julkaisijan kotipaikkaa. Tove Janssonin Kesäkirjan julkaisija ja kustantaja on WSOY, jonka kotipaikka on Helsinki.
