Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Nuorten lukemisharrastuksesta sinänsä löytyy jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa ja voit etsiä sieltä tietoa esim. asiasanoilla nuoret lukeminen. Tietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta haku ja saat esiin hakulomakkeen, jonka avulla voit etsiä kirjallisuutta eri hakumäärittelyillä. Nuorisotiedon kirjaston tietokanta voi olla myös avuksi verkko-osoitteessa http://pretty.alli.fi/index.htm Monia muitakin tietokantoja voi hyödyntää. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä korkeakoulukirjastojen tietokanta Linda, josta kannattaa myös etsiä. Nuorten harrastustutkimuksiin voisi myös tutustua ja sitä kautta saada...
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Teneriffaa koskevia matkaoppaita ja videoita voi hakea
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html laittamalla hakuehdoksi
asiasanan Teneriffa. Hakua voi tarkentaa laittamalla toiseksi asiasanaksi
"matkaoppaat" tai valitsemalla haluamakseen aineistolajiksi "video".
Englanninkielisiä matkaoppaita on useita, suomenkielisenä löytyy:
Nowaczyk, Dieter: Teneriffa : matkalle mukaan, 1993
Videoita löytyy kaksi. Saatavuden voit tarkistaa aineistotietokannasta.
Matkaoppaita muista maista voi hakea edelläkuvatulla tavalla.
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen...
Pehr (tai Petter) Klockarsista löytyy tietoa esim. teoksista:
Suomen sana 10.osa (1964) s. 509-510.
Suomen kansallisbiografia 5. osa (2005) s.258.
Suomen elämäkerrasto (1955) s. 394.
Tommila, Päiviö: Suomen autonomian synty (1984) s. 46.
Tommila, Päiviö: Det autonoma Finlands födelse. (2009) s. 66,67,99.
Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Klockars
Porvoon valtiopäiviä kuvaa esim. teos
Tandelfelt, Henrika: Porvoo 1809 -juhlamenoja ja tanssiaisia (2009)
Klockars oli kotoisin Uudestakaarlepyystä (ei siis Uudestakaupungista).
Uudenkaarlepyyn historiaa ao. kirjaston tietokannan mukaan tuolta ajalta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Backman, Woldemar: Klockars i Nykarleby landskommuns kyrkoby (1936).
Smedberg, Ulf: Krigsmans tid...
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Saat uuden kirjastokortin varastetun tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti. Sinun kannattaa ilmoittaa kortti kadonneeksi vaikkapa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
Valitettavasti en onnistunut löytämään juuri tätä kyseistä esitystä, kaikilla näillä tietyillä tekijöillä.
Kavin arkistosta löytyy kuitenkin 29.9.1996 Yleltä lähetetty Platonin apologia eli sokrateen puolustuspuhe.
Ohjauksesta, lavastuksesta ja dramatisoinnista vastasi Suominen Ensio
Tulkitsijana Veikko Sinisalo.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22703235
Kavilta löytyy myös samalla nimellä toinen, noin kuuden minuutin esitys samaisella aiheella.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656970
Teidän kannattaa olla myös yhteydessä Tampereen työväen teatteriin. Heillähän saattaa olla jokin oma arkisto tai ainakin tietoa, että onko tätä kyseistä esitystä koskaan taltioitu.
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös.
