Kouvolan kirjastoissa ei ole Microsoft Office Project -käyttöohjekirjaa. Netissä on kuitenkin luettavissa täman ohjelman ohjeet http://office.microsoft.com/fi-fi/project-help/
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Yhtään aiheeseen sopivaa romaania emme ole onnistuneet löytämään, mutta Arto Seppälän näytelmässä Viisi naista kappelissa on kysymäsi kaltainen juoni.
Näytelmässä myyntimies Kalervo Räsänen on ennen kuolemaansa kutsunut tapaamiseen viisi itselleen läheistä naista: äitinsä, entisen ja nykyisen vaimonsa, rakastajattarensa ja sairaanhoitajan. Näytelmä on käännetty useille kielille. Lisää tietoa näytelmästä mm. näytelmät.fi-sivustolta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=3037
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Naxos spoken word library tosiaan kysyy tunnistuskoodia. Voi olla, että sama oli hetki sitten tilanne vielä muissakin Naxos palveluissa. Nyt näyttävät älleen pyytävän kirjastokortin numeroa.
Kirjastokortin numerolla pääsee edelleen normaalisti sisään.
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) tuotannosta on suomennettu kokonaisuudessaan ainoastaan teos Kindergeschichten eli Lastentarinoita. Suomentaja on Markku Mannila ja suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Uusintapainos on vuodelta 2022.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832
Parnasson numerossa 6/1983 s. 343-351 on Bichselin artikkeli Tarinoita kirjallisuudesta.
https://finna.fi/Record/arto.012667415
Hans Magnus Enzensbergerin toimittamassa antologiassa Matka jonnekin (1965) on neljä Peter Bichselin novellia.
https://finna.fi/Record/eepos.92915#toc
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://www....
Valitettavasti emme kuvan perusteella pysty tunnistamaan lasilautasen alkuperää. Lautasen kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle. Esimerkiksi Bukowskin sivuilta löytyy online-arviointi sekä Antiikki & Design-lehdellä on Kysy esineistä-palvelu.
Voisikohan muistelemasi sarja olla Anneli Kannon ja Terhi Rannelan yhdessä kirjoittama Kuparisaari-trilogia (Karisto, 2011-2013)? Sen osat ovat Tähystäjäneito (2011), Korkea puoliso (2012) ja Kapinallinen (2013). Finnan esittelytekstissä Tähystäjäneitoa kuvataan näin: "Vauraan Sarmatian tähystäjäneito, 17-vuotias Amaya, matkustaa kolkolle Khalkoksen saarelle osallistuakseen valtiollisiin hautajaisiin. Oppaakseen suloinen Amaya saa hallitsijahuoneen töykeän neuvonantajan, Miroslavin. Kun Amaya on edustusvelvollisuutensa hoitanut ja valmis palaamaan kotiin, selviää, että Khalkoksen hovilla on neidon varalle pahaenteinen, pelottava suunnitelma, joka muuttaa Amayan elämän peruuttamattomasti." Kirjat ovat lainattavissa...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja runosta ja sen tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Chizuko Kuratomin kuvakirjoja on suomennettu 21 nimekettä. Kirjasammon haulla löytyvät nimet ja Kuratomin lyhyet elämäkertatiedot tästä linkistä https://bit.ly/2M0NTP5.
Lapin Finna-verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi löytyyy haulla tiedot siitä, missä näitä kirjoja voi lainata.
Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-...
Marc-Uwe Kling lienee kirjailija, josta on kyse. Ja kirja voisi olla satiirinen scifikirja Quality Land.Helmet -- QualityLand / Marc-Uwe Kling ; suomentanut Sanna van Leeuwen.
Toistaiseksi kirjailijalta ei ole suomeksi ilmestynyt QualityLandin lisäksi kuin kaksi lastenkirjaa YksisarvEIsesta.
Valitettavasti kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Tässä muutama kirja, joissa jonkinlainen hirviö hyökkää laivalla olevien kimppuun:
Philip Ridley: Suuri purskitsa (2003)
Pirunmeri (2011) Kirjalla on useita tekijöitä.
Mats Strandberg: Risteily (2016)
Tunnistaisiko joku palstan lukijoista oikean kirjan?
