Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Esimerkiksi lähimmästä kaupunginkirjastostasi, voit kysyä seuraavia kirjoja: Talvio, Tuukka Suomen rahat, Suomen rahat arviohintoineen 2002 ; Keräilijän opas, Suomi Rahat ja setelit 1999 ; arviohintoineen ; 1811-1999.
Voit ottaa myös yhteyttä Suomen Rahamuseoon puh. 010195702 http://www.rahamuseo.fi/ tai Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/sny/sny.htm tai Rahaliike Holmastoon http://www.holmasto.com/ Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min) sähköpostiosoite: holmasto@holmasto.com.
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen...
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Olisiko kyseessä Susan Coolidgen klassikkokirja "Katy koulussa"?
Siinä tytöt leikkivät kokouksessaan peliä, missä kukin kirjoittaa paperilapuille sanan ja toiseen lippuseen kysymykseen. Nämä jaetaan kaikille osallistujille ja kaikki kirjoittavat runon mikä sisältää vastauksen kysymykseen ja ko. sanan.
Toinen mahdollisuus on ns. sormipaikka, missä etsitään vastausta ongelmaan Raamatusta. Eli avataan Raamattu sattumanvaraisesti ja toimitaan annetun sanan mukaan. En pysty varmistamaan nyt, mutta muistaakseni kirjassa "Kipinäkerhon tytöt" ( Inkinen Kirsti 1961) käytetään tätä tapaa, vaikka kerhon ohjaaja ei pidäkään sitä oikeana tapana lukea Raamattua.
Osoitit kysymyksen Helsingille, joten sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa. Osoite on
http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin kunnaksi Helsinki, sitten Tarkennettu haku. Kohtaan "asiasana tai luokka on" kirjoita harmonikka ja kohtaan "ja tarkenna tarvittaessa" valitse asiasanaksi soitonoppaat. Saamistasi viitteistä pystyt katsomaan myös saatavuustiedot.
Sopivia aforismeja saattaisi löytyä Onni Vähälän kirjasta Pessimistin aforismit. Kirjaa esitellään myös Juha Siron blogissa:
http://juhasiro.fi/blogi/?tag=piru-parka-pessimistin-aforismit
Monista sitaatti- ja aforismikirjoissa on myös pahuudelle oma osastonsa. Kirjassa Elämäsi matkalle: ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun (koonnut Kaija Valkonen) on osasto nimeltä hyvä ja paha. Kirjassa Sitaatit ja lentävät lauseet (toimittaneet Jarkko Laine ja Maunu Sinnemäki) aforismeja löytyy ainakin otsikoiden paha ja paholainen alta.
Useissa HelMet-kirjastoissa on mahdollisuus digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Tässä lista niistä kirjastoista, joissa tämä onnistuu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-digit…
Kun valitset listasta itsellesi sopivan kirjaston, voit katsoa kyseisen kirjaston omalta sivulta tarkemmat tiedot. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa olevalle digitointilaitteelle voit varata ajan alla olevan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Voit tietysti yhtä hyvin myös soittaa haluamaasi kirjastoon ja varata ajan sillä tavoin.
Ainakin Pasilan kirjastossa (kuten käsittääkseni muissakin) on myytävänäkin digitointiin sopivia DVD-levyjä hintaan 2,00€ / kpl, joten omia ei...
Askel harhaan -kappaleen on sanoittanut Timo Turpeinen. Tekstinä sitä ei kuitenkaan löydy. Marjorie esittää kappaleen ainakin seuraavilla cd-levyillä:
Rakkauden kiertokulku, p2000
Täyttä elämää, 1998
Näiltä cd-levyiltä voit kappaleen sanat kuunnella.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
Tässä nuortenkirjasuosituksia:
Jordan Sonnenblick: Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja
John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
Annukka Järvi: Tanssi neljällä jalalla
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi...
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
