Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on japaninkielistä kirjallisuutta. Saat ne esille HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi Valitse etusivulta linkki tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun **. Valitse kieli pudotuslaatikosta kieleksi japani ja aineisto pudotuslaatikosta aineistoksi kirja
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt,...
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni Saari...
Syntymäsairaalan selvittämisestä meiltä on kysytty aikaisemminkin ja siihen on vastattu näin: Mistä löydän tietoa missä henkilö on syntynyt, eli missä sairaalassa ja kuka on ollut lapsen synnyttäjä? Tiedän henkilön syntymäajan ja sen että on syntynyt… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Muodostelmaluistelun ohjelmista löytyy selostus Internetin sivuilta http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaidentuotokset/Muodostelmaluistelu/muo… . Sivuilla esitellään sekä tekninen ohjelma että vapaaohjelma. Muodostelmaluistelusta löytyy myös muita Internetsivuja, esimerkiksi Google-haulla hakusanalla muodostelmaluistelu. Lisäksi muodostelmaluistelusta löytyy ainakin seuraava kirja Jääskeläinen, Anu, Muodostelmaluistelu : opas ohjaajille ja opettajille, Espoo 1995.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Rovaniemen pääkirjastossa on jatkuvasti pieni poistokirjojen myynti lehtisali Elissassa. Muuten poistokirjamyyjäisiä pidetään pääkirjastossa kolme kertaa vuodessa.Seuraavan kerran myyjäiset järjestetään 9.-15.10.2017.
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
Kyseessä on Roberts, Gregory Davidin teos Shantaram https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1500928ShantaramNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa. Väärennetyssä passissa lukee nimi "Lindsay". Tuntemattomassa miljoonakaupungissa Lin palkkaa itselleen oppaan, joka tutustuttaa hänet perinteiseen intialaiseen kyläelämään ja opettaa marathin kielen. Uudelleen nimetty Shantaram - Jumalan rauhan mies - asettuu laitakaupungin slummeihin, joissa valkoista miestä pidetään aluksi kummajaisena. Hän voittaa ihmisten luottamuksen perustamalla ilmaisklinikan ja niittää pian mainetta parantajana.www.kirjasampo.fiNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa....
Etsimääsi tietoa on todellakin vaikea löytää. Lisätietoja tarvitaan, sillä käytössä olevat tietokannat (mm. yleisten ja korkeakoulujen tietokannat, artikkelitietokannat)ja hakupalvelut (Internet) eivät näillä tiedoilla anna tyydyttävää tulosta. Mistä olet mainitsemasi tiedot saanut? Ehkä sieltä saisi jotain asiaa valaisevaa. Onko kyseessä varmasti väitöskirja? Missä maassa, millä kielellä tehty? Olisiko missään mitään tiedonmurusta, joka voisi helpottaa etsintää? Jos väitöskirjan nimessä on sanat "oppinut puhumaan", väitän, että olisin löytänyt sen.
