Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Papercut on itsepalvelutulostusohjelma, jolla voit tulostaa omatoimisesti.
Mobiilitulostuksessa voit tulostaa pdf-muotoisia tiedostoja omalta laitteeltasi, läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi. Lähetä tämän jälkeen tulostettavat tiedostosi osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Alla olevassa linkissä on ohje itsepalvelutulostuksen käyttöön, mutta ohjeet löytyvät myös itsepalvelutulostuskoneelta.
Itsepalvelutulostuksessa voit tulostaa ilmaiseksi viisi tulostetta kolmen kuukauden aikana. Sen yli menevät tulosteet maksavat 40 snt / sivu.
Kirjasto...
Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774
Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index...
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
