Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
Netistä löysin seuraavan linkin:
http://www.slideshare.net/mikve/autocad-opas
Helmet löytää oppaat 2006 ja 2010.
2006 opas varmaan sopii myös vuoden 2009 tuotteeseen.
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Suomessa käytetty termi "alamaailma" lienee suora käännös englanninkielisestä termistä "criminal underworld", jolla tarkoitetaan erilaisten rikollisjärjestöjen epävirallista maailmaa omine sääntöineen ja valtataisteluineen. Termillä tarkoitettiin varhaisemmassa mytologiassa manalaa tai muuta taivaan alapuolella olevaa, vähemmän houkuttelevaa maailmaa. Teollistumisen myötä termi "alaluokka" syntyi kuvaamaan kaikkein heikoimmassa ja alistetuimmassa asemassa olevia työläisiä. Rikollismaailmaa kuvaamaan termi yleistyi vasta 1900-luvun alussa lähinnä Yhdysvaltain esimerkin kautta. Elokuvien ja romaanien myötä termi on levinnyt kaikkialle maailmassa.
Heikki Poroila
Otimme yhteyttä Kuusamon kaupunginkirjastoon, jossa asiaa selviteltiin. Emil Lavin muotokuva on paljastettu Kuusamon Osuuskaupan 50-vuotisjuhlassa 4.8.1957. Koillissanomissa 6.8.1957 kerrotaan, että maalauksen on tehnyt taiteilija A. Koivisto. Hyvin todennäköisesti kyseessä on oululainen Aukusti Koivisto (1886-1962)
Kyllä löytyy, kyse on Randall Wallacen vuonna 1995 kirjoittamasta teoksesta Braveheart - taipumaton. Samanniminen elokuva ilmestyi niin ikään vuonna 1995.
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä....
Lievestuoreen historiaa käsittelee teos Valoja Lievestuoreen rannoilla (Veikko Kaalikoski 1996). Finna.fi-palvelussa on joitain kuvia sellutehtaasta, ks. linkki. Kirjastossa voi ottaa kopioita, tarkempia ohjeita ja hinnat löydät kirjaston verkkosivuilta.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
Seuraavissa teoksissa kuvataan Puumalaa matkailunähtävyytenä ja sen luonnon ominaisuuksia:
-Kaunis Suomi, osa 4. WSOY 1972
-Finlandia, osa 5. Otava 1985
-Matkalla Suomessa, Valitut Palat 1992
-Suomen matkailuopas 1999-2000
Tuoreet faktatiedot löytyvät Suomen kunnalliskalenterista 1999
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin...
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme...
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
