Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Toivo Lyystä. Tässä muutamia linkkejä:
Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928577057#.WYQ…
Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli: http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=269
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Lyy
Kirjalähteitäkin löytyi niukanlaisesti, mutta ainakin teoksesta Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (WSOY, 1954), löytyy lyhyt elämäkerta hänestä.
Myös Aulis Ranteen ja Pentti Törrösen teoksesta Mansikkapaikka, eli, Rajatorppa : alueen historia ja lähiöön tutustuminen (Rajatorppaseura, 1990) löytyy mainintoja Lyystä.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Otavan Oppimisen Palveluista vastattiin, että Otavalla oli aikoinaan alakoulun opettajille tarkoitettu Otso-klubi, yläkoulun opettajille Into-klubi ja lukion opettajille Lumo-klubi. Klubit korvattiin noin viisi vuotta sitten nykyisellä Otavan opepalvelulla, joka on peruskoulun ja lukion opettajille tarkoitettu palvelu.Otso-karhua käytettiin aikanaan paljonkin luetteloissa, lehtimainonnassa ym. mainosmateriaaleissa.
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930).
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
https://finna.fi/Record/vanamo.8188?sid=2908170562
Ainakin Leena Sainion runoteos Särmää serenadissa (Pesä, 2019) on asiasanoitettu 'vaihdevuodet' asiasanalla, joten kannattaa tutustua siihen. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta: https://piki.finna.fi
Tulisiko kenellekään palvelumme seuraajista mieleen hyviä vinkkejä vaihdevuosia käsittelevistä runoista?
Mistään tutkimistani sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, ei löytynyt mainintaa kyseisestä sukunimestä. Tuomas Salsten ylläpitämällä Sukunimi-info -sivustolla kerrotaan lyhyesti sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lestinen.html
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Webster, Jean, kirjoittajaTEOS Setä Pitkäsääri / Jean Webster ; [suomentanut Tyyni Haapanen-Tallgren] ; [tekijän kuvittama]PAINOS 7. painosJulkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1994ULKOASU 175, [1] sivua : kuvitettu ; 19 cmKirjaan on ole massa jatkokin "Rakas vihollinen". Jean Webster on kirjoittanut muitakin tyttökirjoja ja ne ovat erittäin hauskoja.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Tarkoittanet Allianssin globaalikasvatuksen menetelmäsivustoa osoitteessa http://www.keks.fi/ .
Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus sivustolla on myös materiaalia aiheesta http://www.yhdenvertaisuus.fi
Minecraft-kerhoon ei ole ikärajaa, mutta siihen pitää ilmoittautua.
Ilmoittautumislinkki on tapahtumasivulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Tap…
Espoon kaupunginkirjaston toimipisteiden väliset varaukset kulkevat nopeasti, jos aineisto on hyllyssä vapaana eikä muilla asiakkailla lainassa tai varattuna. Toimitusaika on tällöin periaatteessa pari tai enintään kolme päivää, olettaen, että tilattu aineisto löytyy oikeasti hyllystä, on riittävän hyvässä kunnossa eikä ole muita poikkeuksellisia ongelmia varauksen toimittamisessa.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin...
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Kuvauksesi perusteella etsimäsi teos voisi olla Veera Salmen nuortenkirja Kaunis ilma kuolla (Otava 2020). Teos kertoo sijaiskodissa asuvasta Leosta, joka ajautuu jatkuvasti hankaluuksiin, ja marokkolaistaustaisesta Israsta, jolla ei ole oikein ketään. Nuoret tapaavat ja lähtevät roadtripille luvatta ottamallaan autolla. Tässä linkki kustantajan sivuille: https://otava.fi/kirjat/kaunis-ilma-kuolla/.
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
