Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/....
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
This I Love on Guns n' Roses -yhteen albumilta Chinese Democracy (2008). Näyttää siltä, että albumista on olemassa painettu nuottijulkaisu vain kitaraversiona. Siinä on kitaraosuuksien lisäksi sointumerkit sekä nuottina laulumelodia (Wise, 2010, 9781849384704). Tätä nuottia on saatavissa kirjastosta:
https://outi.finna.fi/Record/outi.992663#componentparts
Kaupallisista e-nuottikaupoista on ostettavissa pianonuotti kappaleesta: https://www.onlinepianist.com/sheet-music/guns-n-roses/this-i-love
Youtubessa on erilaisia soolopianoversioita kappaleesta. Yksi niistä esittää kappaleen visualisoituna. Toisessa on pedagoginen ote videossa ja hieman kehittyneempi sovitus.
Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta:
"bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;...
Kyseessä on Robert Herrickin runo To the Virgins, to Make Much of Time, joka alkaa säkeellä Gather ye rosebuds while ye may.
Aila Meriluoto on suomentanut runosta ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989). Runon muista säkeistä ei valitettavasti ole suomennosta.
HelMet-kirjastojen ainoa kappale teoksesta on valitettavasti tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen. Teos kuuluu myös Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.gutenberg.org/files/22421/22421-h/i.html#p208
https://finna.fi/
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä...
Jane Ayresista on kysytty aiemmin tämän palvelun kautta. Tässä on linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e6c9… .
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Osvald Eelan teos "Pioneereina talvisodassa : Säkylän ja Köyliön miesten kokemuksia Summassa, Viipurissa ja Tolvajärvellä" on ilmestynyt vuonna 1980.
Julkaisijoina on mainittu [Köyliön maataloustuottajain yhdistys] : [Säkylän jakokunnat] : [Summan muistorahasto, jakaja] , [1980] (Kokemäki : Risteen kirjap.)
Teos on ollut siis monen toimijan yhteisjulkaisu.
Fennican nettiosoite: https://finna.fi
Mitään yleistä, yhteisesti sovittua lehtien myyntipäivää kaikilla pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole, mutta aika monilla kirjastoilla on ollut tapana myydä vanhoja lehtiä Lainan-päivänä 8.2. Niin tehdään tänäkin vuonna ainakin täällä Pasilan kirjastossa, mutta asia kannattaa varmistaa erikseen niistä kirjastoista, joista erityisesti olet kiinnostunut.
