Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan.
Sanat löytyvät mm. kirjoista Alho, Eeva: Laulun aika : Pööpötien laulukirjaMusica : 1-2 : Oppilaan kirjaSaatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen verkkokirjastosta https://satakirjastot.finna.fi/
Seuraavassa netistä löytyneestä artikkelissa kerrotaan tarkasti kirjojen säilytyslämpötilasta ja kosteudesta:
http://archives.alabama.gov/officials/cleanbooks04.pdf .
Museoviraston sivuilla mainitaan, että paras paikka kirjoille on auringonvalolta suojattu tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja kosteus noin 50 %. http://www.nba.fi/fi/vanhatkirjat .
http://dlis.dos.state.fl.us/archives/preservation/books/index.cfm
Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen Internetsivuilla on tilastotietoja Helsingistä.
1) Aloita Helsingin kaupungin tietokeskuksen etusivulta http://www.hel.fi/tietokeskus/
2) Valitse sivun vasemmasta reunasta 'Tilastoja'
3) Rullaa sivua alaspäin ja valitse tilastotietoja-otsikon alta 'Helsinki alueittain 2003 -verkkojulkaisu'
4) Rullaa jälleen sivua alaspäin ja valitse seuraavaksi 'Julkaisu peruspiireittäin', ja valitse sieltä 'Oulunkylän peruspiiri'
Keppihevonen on saksaksi Steckenpferd.
Olisiko kyseessä Robert Schumannin Ritter vom Steckenpferd, joka on 9. osa kokonaisuudesta Kinderszenen (opus 15).
Laulettua versiota ei näyttäisi löytyvän, mutta pianolla soitettuna se löytyy usealta äänitteeltä. Jos hakee kappaleen nimellä, Lahden kirjaston tietokannasta tulee esille vain yksi äänite (Würtz, Klára (piano): Klaviermusik für Kinder). Kinderszenen-sanalla haettaessa tulevat esille kokonaisteokset (joihin nro 9 sisältyy) sekä ne äänitteet, joissa on joku muu osa kokonaisuudesta kuin nro 9 (varsinkin nro 7 on suosittu).
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
1960-luvuilla kansanedustajauransa aloittaneet Ensio Laine ja Pentti Mäki-Hakola toimivat kansanedustajina vuoteen 1995 asti.
Kansanedustajien tietoja voi tarkistaa Eduskunnan sivulla olevasta luettelosta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Siv…
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen.
Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.
