Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion.
Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta.
Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Siellä osataan varmasti vastata, miten kuolleeksi julistaminen ja siitä ilmoittaminen on hoidettu.
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Lehtisen arvio Ilkka Niiniluodon kirjasta Tekniikan filosofia on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa 5/2021.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1123854
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen yhteisestä Vanamo-verkkokirjastosta löydät tietoa, mitä kaikkea näistä kirjastoista voi lainata. Vanamo-verkkokirjasto on osoitteessa vanamo.finna.fi.
Valitse etusivulta hakupalkin alta Tarkennettu haku.
Sitten lomakkeella laita ensimmäisen hakupalkkiin *-merkki ja valitse valikosta se aineistolaji, joka kiinnostaa.
Esimerkiksi jos olet kiinnostunut Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainaamista esineistä, valitse aineistolajiksi "esine" ja anna koneen hakea.
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Suomen yleiset kirjastot ottavat mielellään vastaan sellaisia lahjoituksia, jotka sisältävät tarpeellista, kirjastosta puuttuvaa tai huonosti tarjolla olevaa aineistoa. Sen sijaan kirjastot eivät halua "tarpeetton" eli sellaista aineistoa, jota on kokoelmissa jo riittävästi.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman lähikirjaston johtajaan ja kertoa hänelle, mitä kirjoja voisi kirjastolle lahjoittaa. Kirjastojen johtajilla on asiantuntemusta arvioida, onko lahjoitukselle tarvetta vai ei.
Jos kirjasto ei tarjottuja kirjoja tarvitse, siitä ei kannata pahoittaa mieltään. Kaikilla on tilanahtautta, jota ei haluta pahentaa tarpeettomalla aineistolla. Mutta aina voi ottaa yhteyttä ja tarjota :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miten laajaa kirjoitelmaa olet tekemässä. Onko kysessä kouluaine vai laajempi esitelmä? Näin ollen on vaikea arvioida, minkä tasoista tietoa etsit. Tässä kuitenkin kirjoja, joista voisi olla apua:
Johdatus uuteen mediaan, Edita, 1996// Tambini: Tulevaisuus, Helsinki media, 1999// Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, Vastapaino, 1999// Koneihminen, kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella, Atena, 1997// Hintikka: Virtuaalinen tila- julkinen olohuone, Painatuskeskus, 1994.
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi tai Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi). Jos ehdottamani aineisto ei tunnu sopivalta, niin sinun lienee syytä kääntyä lähimmän kirjaston...
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että vanhassa verkkokirjastossa lainaushistoria tosiaan oli, mutta uuden Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä.
Ilmeisesti olet peruuttamassa varausta Taskukirjasto-sovelluksessa. Taskukirjaston ohjeissa kerrotaan, että varaus perutaan juuri mainitsemallasi tavalla eli siis painamalla roskakorin kuvaa.
Jos perut varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi, laita rasti varauksen vasemmalla puolella olevaan Poista-ruutuunja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Kyseessä on varmastikin sana "awe" ja ilmaus "in awe" tai "stand in awe of", jolla puhuja tarkoittaa tuntevansa (jopa pelonsekaista tai hämmästynyttä) kunnioitusta jotakuta kohtaan.
Cambridge Dictionary -sivustolla merkitystä on avattu tarkemmin: AWE | English meaning - Cambridge Dictionary
Tässä myös sanakirja.org-sivuston hakutulos selityksineen ja esimerkkeineen: awe suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)
Sanalla "awe" on skandinaaviset juuret, joista voi lukea lisää etymologisesta sanakirjasta: awe | Search Online Etymology Dictionary (etymonline.com)
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä.
Lähde:
Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
