Suomessa kustantajat ilmoittavat tulevat kirjajulkaisunsa yleensä puolivuosittain, noin 2-8 kuukautta ennen julkaisua. Nyt syksyllä 2021 on tiedossa suurin osa tämän vuoden aikana julkaistavista kirjoista ja Holly Blackin The Cruel Prince ei näytä löytyvän yhdenkään kustantamon julkaisuohjelmasta.
Vuonna 2022 julkaistavien kirjojen tietoja aletaan julkaista todennäköisesti loka-joulukuussa. Asiasta voi kysyä myös suoraan kustantamoilta: Holly Blackin kirjoja ovat aiemmin julkaisseet Suomessa Otava ja Tammi.
Ainoa suomennos Johann Wolfgang von Goethen runosta Frühzeitiger Frühling (1801) löytyy Otava-lehden numerosta 3 - 5 vuodelta 1918. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana.
Runon on suomentanut A. Kohonen. Kyseessä on kaiketikin Aapo Kohonen (1864 - 1930).
Voit lukea runon suomennoksen tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/607344?term=Goethen…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap068.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Kohonen
Kysyin asiaa Espoon kaupunginarkistosta ja he vastasivat näin: "Kaupunginarkistossa säilytettävien kouluaineistojen mukaan lukuvuosi 1984-1985 alkoi 16.8.1984."Kalenteri.org kertoo, että päivä oli torstai. Linkki sivustolle.
Ylen verkkosivuilta löytyi juttu uveavannoista vuodelta 2017. Uveavantoja syntyy etenkin pienempiin järviin tai lampiin, joissa jää ei pääse paksuuntumaan lumen alla. Artikkelin mukaan uveavanto syntyy lumen painaessa jäätä alaspäin. Tämä aiheuttaa jään murtumisen, mikä nostaa vettä ylös. Vesi ikään kuin syövyttää jäähän avannon. Myös pilkkireikä voi laajentua uveannoksi, kun leudolla säällä pilkkireiän tummempi kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä. Uveavantoa voi olla vaikea havaita, sillä se on piilossa lumen alla. Ylen artikkeli uveavannoista
Lakimiesuutiset on indeksoitu ARTO-tietokantaan vuodesta 1982. Samoin kotimaiset oikeustieteelliset aikakausjulkaisut Lakimies ja Defensor Legis. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO_lehtilista.htm . ARTO-tietokanta on asiakkaiden käytettävissä kirjastoissa.
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen...
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/) kautta selviää, että kasettimuodossa olevia, vuoden 1978 Karhuherra Paddingtoneja on vielä aika monessa kirjastossa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa niitä ei enää ole, mutta voit pyytää kasetin kaukolainaan lähikirjastosi kautta tai tehdä kaukolainapyynnön alta löytyvällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Eeva-Liisa Mannerin (1983) suomennoksessa: Hän kaikista jaloin oli roomalainen. Muut salaliittolaiset teki verityönsä kateudesta Caesariin. Hän yksin vakain, vilpittömin mielin ja yhteishyvän vuoksi heihin liittyi. Arvokas oli hänen elämänsä, sen alkuaineet sekoitettu niin, että voi luonto näyttää maailmalle: "Siinä on tosi mies!"
Jarkko Laineen (2007 julkaistu) käännös: Se mies paras oli kaikista roomalaisista: häntä lukuunottamatta kaikki salaliittolaiset tekivät minkä tekivät pahantahtoisuudesta suurta Caesaria kohtaan.Brutus yksin teki tekonsa rehellisesti, yleisen edun nimissä muitten joukkoon liittyi. Sävyisää oli hänen elämänsä, ja peruselementit olivat hänessä sekoittuneet sillä tavoin, että itse luonto voisi astua esiin ja...
Finna-hakupalvelun mukaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on turkmeeninkielisiä Raamattuja.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=raamattu&type=AllFields&filter%…
Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit tiedustella mahdollisuutta tilata aineistoa lainaan oman kotipaikkakuntasi kaukopalvelun kautta.
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Valitettavasti kukaan meistä ei tunnistanut runoa vain tuon yhden lauseen pohjalta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja runosta kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
