Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan...
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
Internetistä löytyy sivustoja, joilla opastetaan suomenkielisten nimien kääntämiseen japanin kielelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Vastaaviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusanat: japanin kieli etunimet).
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat...
Kirjat jotka käsittelevät muotia ja muodin historiaa ovat hyllyssä luokassa 90.21 ja pääkirjastossa sijoitettu koonsa mukaan joko normaalikokoisiin tai isokokoisiin kirjoihin. Materiaalia lainataan paljon. Vastaushetkellä hyllystä löytyi esim. muutama laajempi katsaus 1900-luvun muotiin sekä yksittäisten vuosikymmenten kuten 1920-,1930- ja 1940-luvun muotia.
Kirjastossa on myös paljon käsityölehtiä ja esim. Suuri Käsityölehti on joskus sisältänyt kaavoja ja työohjeita vanhaintanssipukuihin.
Yhdistämällä asiasanat muoti ja historia voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta (http://borzoi.kirja.turku.fi:8001/Intro?formid=form.html), mitä aiheesta löytyy. Haun tuloksena ovat mm. seuraavat kirjat: Nunn, Joan: Fashion in...
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Aidatrumpetista zimbalomiin – ohjeluettelo soittimien nimistä –sivuston (http://www.kaapeli.fi/~musakir/luettelo.htm) mukaan saz on Balkanilla, Turkissa, Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Saz-soittimiin kuuluvat baglama, cura, divan saz ja meydan saz.
Tässä joitakin näitä soittimia käsitteleviä sivustoja. Ostopaikkoja tai soitto-ohjeita ei löytynyt. Ainoa soittimen rakentamiseen liittyvä sivusto on turkinkielinen.
http://www.discoverturkey.tv/beta1/page.php?s=page&pid=223&seo=/3.Turki…
http://en.wikipedia.org/wiki/Baglama
http://www.denizce.com/baglama.asp
