Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
En ole aivan varma, mitä elokuvaa tarkoitat.
Elokuva Rokkaava Bradyn perhe (The Brady Bunch Movie, 1995) löytyy DVD-levynä parista kirjastosta Suomessa, mutta ei pääkaupunkiseudulta. Voit kysyä kaukolainausmahdollisuutta lähimmästä kirjastostasi (maksullinen palvelu).
Jos kyseessä on A Very Brady Sequel (1996), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, sitä ei näytä löytyvän mistään kirjastosta. Suomenkielisen nimen puuttuminen viittaa siihen, ettei siitä ole julkaistu Suomessa eikä siis ole ollenkaan saatavana suomenkielisillä teksteillä.
- Elokuvaa selvitetty käyttäen International Movie Databasea, imdb.com
- Saatavuushaut tehty käyttäen Frank-monihakua, monihaku.kirjastot.fi
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Henkilökohtaisissa kortti- ja tunnuslukuasioissa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan kirjastoon. Tunnuslukuja ei voi saada yleisesti näkyvillä foorumeilla. Omassa kirjastossa henkilötietoasioita hoidettaessa on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Kyseessä ovat viimeiset rivit Kyllikki Villan runosta, joka alkaa riveillä "Aamukävelyn onni: / pilvipouta, joutomaa...".
Etsimäsi säe kuuluu: "Oi lapsuus, joutomaa / vanhuus, pilvipouta"
Runo on Kyllikki Villan kokoelmasta Koipitoipilas (2009, s. 109)
Rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen vuoksi tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eivät ole sama joukko eri vuosina, joten aivan täsmällistä vastausta ei siis tähän ole.Lähelle vastausta kuitenkin pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Kuolleet-tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. Uusin saatavilla oleva tieto on vuoden 2024 lopun tieto. 1947 syntyneet ovat vuoden 2024 lopussa olleet 77-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynyttä kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 74 142.Lähde: kuolleet-tilasto (https://stat.fi/fi/tilasto/kuol), tietokantataulukko 12ap --...
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Käsiin saamistani kirjoista voisi tehdä kaksi ryhmää: uudet, mielenkiintoiset, enemmän yleisellä tasolla liikkuvat sekä vähän vanhemmat enemmän katsojatutkimuksen tyyppiset. - Modernia linjaa edustaa esimerkiksi Matti Paloheimon Seksiä ja väkivaltaa - kysymyksiä elokuvatarkastajalle, joka on Liken vuonna 2003 julkaisema. - Musta lammas - kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista vuodelta 1998, joka on Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema , sisältää kirjallisuustieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian ja taiteensosiologian tutkijoiden populaari- ja massakulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Pohjan tähteet - populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, jonka ovat vuonna 2000 toimittaneet Hannu Salmi ja Kari...
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Valkeakosken kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Valkeakosken Sanomia mikrofilmeinä, sen sijaan Tampereen pääkirjasto Metsossa Valkeakosken Sanomat on saatavilla mikrofilmille tallennettuina.
https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat
Valkeakosken kotiseutuarkistossa on tuon ajan Valkeakosken Sanomat sidottuina vuosikertoina.
https://www.valkeakoskenkotiseutuarkisto.fi/valkeakosken-sanomat/
Lisätiedoissa olevaa kysymystä kypäräsukelluslaitteiden käytöstä Valkeakoskella voisi tiedustella Valkeakosken urheilusukeltajilta: https://www.vursuk.fi/
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
