Hei,
Oikeastaan se viittaa lauluun/loruun "Mary had a little lamb", joka tunnetaan Suomessa nimellä "Maijal oli karitsa". Hänet kuvataan usein hieman vastaavanlaisessa puvussa ja hatussa.
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja...
Kysymykseen leviääkö HIV eläinten välityksellä on kysytty aiemmin Kysy-palvelussa, tässä linkki vastauksiin, joiden mukaan HIV ei leviä eläinten välityksellä eikä koirilla ole todettu HIV:n kaltaista virusta
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-hyttynen-imee-esimerkiksi-hi-virusta-tai…
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-koira-astuu-huumeneulaan-voiko-siihen-si…
Ota yhteys myös HIV tukikeskukseen neuvontapalveluihin saadaksesi laajemman ja perusteellisemman vastauksen. Tässä linkki HIV tukikeskukseen http://www.hivtukikeskus.fi/neuvonta/
Vaara-kirjastojen etusivulta, http://vaarakirjastot.fi/ , pääsee tarkennettuun hakuun, jonka yläpalkissa on "haut". Sen alta voi valita juuri saapuneet: kirjat, musiikki, konsolipelit, videot tai lastenaineisto.
Saat listan, jossa kärjessä ovat uusimmat hankitut nimekkeet.
Myös tiedonhaun kautta pääset uusimpiin teoksiin valitsemalla aikarajauksen ja aineistolajin sekä hyllypaikan.
Haun tulosta voit rajata lisää vasemmalla olevilla vaihtoehdoilla.
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Muistellut säkeet ovat Mirjami Lähteenkorvan runosta Kaadettu raita, joka alun perin ilmestyi hänen viimeiseksi jääneessä kokoelmassaan Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968).
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
"Flickan vid stenbänken" -elokuvan hankkimisesta on paras tehdä hankintaehdotus kirjastolle. Hankintaehdotuslomake löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Marianne Ahrnen ohjaama elokuva perustuu Maria Gripen tarinaan ja on saatavissa ainoastaan Malmön kaupunginkirjastosta.
