HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen...
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982).
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
https://www.drive2.ru/b/107023/
Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Hei,
tuota Siionin kannelta en onnistunut löytämään, mutta Hengellisiä wirsiä 2
näyttäisi olevan yksi (mutta huonokuntoinen) kappale varastokirjastossa.
Valitettavasti erittäin suppeiden luettelointitietojen vuoksi en voi olla varma
siitä että se olisi juuri oikea teos.
https://finna.fi/Record/vaari.632848
Mutta jos olet sitä mieltä että se on luultavasti oikea, niin siitä voi tehdä
kaukopalvelutilauksen kirjaston kautta. Kaukolainoista peritään 4 euron
kaukopalvelumaksu ja tilauksen voi tehdä itse suoraan oheisen linkin
takaa löytyvällä lomakkeella:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Jos tarvitset vain sivun tai pari, niin periaatteessa olisi...
40b on vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä "Toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus)." B II -luokitus on "Toinen silmä terve; määräajaksi, kunnes silmän menetyksestä kulunut vähintään 1 vuosi. Tapaukset, joissa silmäkuoppa sidekalvo- ja luomiarpien takia epämuotoinen, aiheuttaen esim. runsasta limaeritystä. Molemmat silmät vahingoittuneet, näkö huonontunut myös paremmassa silmässä. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,3-0,5."
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Hei,
Voisit kokeilla teosta Tiedonhakijan teho-opas - tiedonhakijan peruskirja. Risto Heikkinen [et al.] (toim.). Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta löytyy useita eri painoksia. Uusinta (2001) näyttäisi olevan useissakin kirjastoissa hyllyssä tällä hetkellä. Tarkista saatavuus osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hieman tieteellisempi ote on teoksella Tiedon tie - johdatusta informaatiotutkimukseen. Ilkka Mäkinen (toim.) BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999. Kirjasta löytyy mm. kappale, joka käsittelee boolen logiikkaa ja internet-tiedonhakua.
Seuraavista kirjoissa käsitellään aikuisopiskelua monelta eri kantilta. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarikistaa verkko-osoitteesta:
www.helmet.fi
Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen / Jarkko Mäkinen ... [et al.] (toim.)
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena / Jori Leskelä
Työssäoppiminen : ammatillisen osaamisen perusta / Pohjonen Petri
Elinikäiseksi oppijaksi aikuisiällä? : vailla toisen asteen tutkintoa olevien 30-54-vuotiaiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ja käsitykset koulutuksen tarpeesta Kokkila Hanne
Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus? : aikuisten koulutusta ja oppimista koskevat mielikuvat / Jyri Manninen ... [et al.]
Aikuiskasvatus tutkijoiden...
Hei - kokeilepa ensin kirjaa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin, tekijöinä Ahlfors,Tiina et al. Kirja on vuodelta 1996 ja se löytyy luokasta 92.833 Tikkurilan kirjastosta. Ulos sitä ei lainata, mutta voit lukea sitä kirjastossa.
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
