Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tätä vastausta ei kannata pitää millään tavalla pätevänä laintulkintana.
Nähdäkseni asia riippuu täysin siitä, mitä hakuilmoituksessa on vaadittu hakijalta. Jos koulutusta on edellytetty, ovat koulutetut valinnassa etusijalla. Työkokemuksen edellyttäminen taas asettaa etusijalle ne, joilla se kriteeri täyttyy. Jos hakijoita on monta ja he täyttävät vaaditut ehdot, työnantaja voi tarkastella heidän muita ansioitaan ja soveltuvuutta täytettävään tehtävään. Koulutus voi olla yksi soveltuvuuden kriteeri, jos sitä ei ole erikseen edellytetty.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja...
Kirjastoissa noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajoista riippumatta, mutta remonttien takia laina-ajat voivat olla pidempiä. Myös joulunpyhät tai muut kirjaston sulkupäivät voivat siirtää eräpäivää vähän eteenpäin.
Tämä on Kaj Chydeniuksen P. Mustapään runoon säveltämä tango Kyläkahvilan edessä. Eino Grön on laulanut tämän mm. Yleiradion äänitteenä ja Scandian levyllä Bandoneon 1987. Lisäksi Kyläkahvilan edessä on levyttänyt ainakin Reijo Taipale 1986 , Olavi Nyrhiä 1999 ja uusimpana Tuukka Leppänen 2011. Myös YouTubesta löytyy monta versiota.
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Koulu päättyi ja täten kesäloma alkoi virallisesti jo 1.6. opetushallituksen mukaan: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2023-2024Tyypillisesti koulu on päättynyt kesäkuun ensimmäisen viikon lauantaina, eli esimerkiksi vuonna 2023 3.6. ja vuonna 2022 4.6.
Mikäli tarkoitat yhteiskristillisyydellä ekumeniaa, niin aiheesta löytyy mm. seuraavia artikkeleita: Ahonen, Risto: Evankeelinen ja karismaattinen liike kansainvälisinä virtauksina ja niiden suhde suuriin tunnustuksellisiin kirkkoihin (Teologinen aikakauskirja. 98(1993) : 1, s.36-44) sekä Kärkkäinen, Veli-Matti: Neljännesvuosisata roomalaiskatolisen kirkon ja helluntailaisten kansainvälistä dialogia (Teologinen aikakauskirja. 103(1998) : 4, s.300-310, 289). Lisää artikkeleita aiheesta voit etsiä kotimaisten aikakauslehtiartikkelien hakemistoista ARTO:sta ja ALEKSI:sta, jotka ovat varmaankin kotikuntasi kirjastossa käytettävissäsi. Englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita aiheesta saattaa löytyä Ebsco-aikakauslehtiartikkeli...
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole...
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Olisiko kirja joku näistä? Missään näissä possu ei kylläkään kokeile lentämistä, mutta kaikkea muuta kyllä.
Tekijä: Dunbar, Joyce : Possu ja taikaterho. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1999. [29] sivua : kuvitettu ; 26 cm.
Tekijä: Ostheeren, Ingrid: Pontus-possu purjehtii. Helsinki : Lasten keskus 1992. [25] sivua : kuvitettu ; 30 cm.
Tekijä: Nilsson, Ulf: Rakas pikku possu. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1982. [32] sivua : kuvitettu ; 24 cm.
Tekijä: Blake, Jon: Possu Vänkyrä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1991. [25] sivua : kuvitettu ; 23 x 25 cm.
Lastenkirjainstituutin haulla löytyi paljon muitakin possu -aiheisia kirjoja vuosien 1985-1999 väliltä. Mark Inkpen on kirjoittanut monta Possu Pallero kirjaa, voisiko se olla...
