Anglonormanneista kertovia kirjoja Finna.fi -tietokannasta:
Hugh M. Thomas (2003): The English and the Normans: ethnic hostility, assimilation, and identity, 1066-c.1220
Douglas, David Charles (2002): The Normans
Legge, Mary Dominica (1963): Anglo-Norman literature and its background
Digitalisoituja, suoraan verkosta luettavia teoksia:
C.H. Haskins (1916) : The Normans in European History
https://archive.org/details/normansineuropea00haskuoft/page/n6/mode/2up
L.E. Menger (1904): The Anglo-Norman Dialect
https://archive.org/details/anglonormandial00menggoog/page/n7/mode/2up
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Voisikohan kyseessä olla Herman Hessen Siddharta? Kuvausta teoksesta löydät Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9749?utm_source=www…
Kirjailijoiden omiin elämänkokemuksiin perustuvia romaaneja on mm. seuraavia: Kreetta Onkeli, Ilonen talo; Benjamin Lebert, Kreisi; Ranya ElRamly, Auringon asema; Viktor Astafjev, Selville vesille; Zlata Filipovic, Zlatan päiväkirja; Ishmael Beah, Leikin loppu: lapsisotilaan muistelmat; Uzodinma Iweala, Ei kenenkään lapset (myös lapsisotilaista); Nicky Cruz, Juokse poika juokse; Anne Frank, Nuoren tytön päiväkirja; Umayya Abu-Hanna, Nurinkurin.
Torey Hayden on erityisopettaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja kokemuksistaan oppilaidensa kanssa, mm. Pöllöpoika.
Celia Rees, Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista (en tiedä onko ihan tositarina).
Jana Hensel,...
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta . Vasemalla ylhäällä lukee Vastausten arkisto. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Tässä ydinkohdat yhdestä aiemmasta vastauksesta:
"Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja...
En löytänyt yhtä teosta yleistajuista teosta säätiöistä. Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi) löydät teoksia säätiölaista sekä säätiöiden taloudesta ja tilinpidosta hakemalla asiasanalla säätiöt. Suomen Kulttuurirahasto on julkaissut teokset Säätiöhakemisto (1977) ja Säätiöluettelo(1995). Ensin mainitussa kuvataan myös säätiöiden kehityshistoriaa. Verkosta löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta (www.prh.fi) perustietoa säätiöistä ja säätiörekisteristä ja sen lomakkeista. Suomen Kulttuurirahaston (www.skr.fi) Säätiöpalvelu-sivuilta löytyy myös tietoa säätiöistä ja apurahoista.
Kappale löytyy molempien esittämänä:
Susanna Haaviston levyltä 20 suosikkia: Kanssasi on niin hyvä olla. CD on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 2.5.06.
Vesa-Matti Loirin levyltä Lauluja rakastamisen vaikeudesta.
CD on Keltinmäen sivukirjastossa ja tällä hetkellä hyllyssä.
Datanomiharjoittelijamme neuvoi, että tällaisen sivun voisi tehdä CSS-ohjelmalla.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Korpela, Jukka: CSS-tyylit. Kirja on saatavina myös sähköisenä. Lataamiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnusluvun/PIn-koodin.
Lataamisohje:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Hei!
Kyseisen sarjan katseluaika internetissä on päättynyt.
Viime vuonna sarjasta on ilmestynyt 3 levyn dvd, jota on hankkineet muutamat maakuntakirjastot. Voit tilata sitä itsellesi katseltavaksi kaukolainana esim. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot
Kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu avautuu tilauslomake sisältäen myös ohjeet ja maksut.
Voit myös jättää kaukolainapyyntösi puhelimitse lähimpään Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Aukioloajat ja yhteystiedot löydät täältä:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Voit hyvin jatkaa Helmet-kirjaston asiakkaana, vaikka muutatkin pois pääkaupunkiseudulta, jos itse haluat ja tarvitset kirjaston palveluja. Ilmoita muuttuneet osoitetietosi kirjastoon. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa lainojesi eräpäivät.
Zinion lehdet ovat kaikki ulkomaisia, pääasiassa englannin kielellä, joitakin italiaksi ja ranskaksi.
Sähköpostiosoite on automaattisesti käyttäjätunnus. Ongelma saattaa olla siinä, että olette ilmeisesti luonut tilin suoraan Zinioon. Vaikuttaa siltä, että pyritte nyt RBdigital gatewaylle Zinio-tunnuksilla, mutta sinne ei pääse kirjautumaan, jos ei ole tehnyt tiliä RBdigital gatewaylle. Kirjaston esitteissä ohjeistus on, että ensin pitäisi luoda RBdigital gateway -tili.
Kirjastossa on tarjolla "lainaa kirjastonhoitaja -palvelu". Sitä kautta voi varata ajan yksityiseen neuvontaan, jossa voi saada opastusta myös Zinioon kirjautumisessa.
Hän näyttäisi olevan tubettaja, joka varjelee henkilöllisyyttään melko pätevästi.
Videot ovat tosiaan melko hypnoottisia maantieajon kuvauksia.
Hänen Youtube-sivuiltaan https://www.youtube.com/channel/UCB9g8mMALKAjp11NZIw9L1Q/featured pääsee lähettämään hänelle sähköpostilla kysymyksiä ja palautetta välilehdeltä tietoja. (Sähköposti muuttuu toimivaksi, kun todistaa ettei ole robotti)
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Joissakin HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää vanhoja kirjoja kierrätykseen. Lista näistä kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Lauttasaaren kirjasto ei voi ottaa vastaan vanhoja kirjoja eikä kirjastossa ole kierrätyshyllyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielistä kaunokirjallisuutta, joka sijoittuisi Bahrainiin.
Muistaako joku palstan lukijoista lukeneensa Bahrainiin sijoittuvaa kirjaa?
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
