Kunta ja hyvinvointityönantajien sivujen palkkavertailussa kirjastovirkailijan palkka on vuonna 2020 tehtävänimikkeestä riippuen 2181-2262 €/kk . Palkkatilastot
Keinu liikahti enää silloin tällöin mutta Elinan kasvoilla viipyi hymy yhä hänen kuunnellessaan laulua radiosta.
Mies Lapin kerran tahtoi sen tulla tuntemaan,
kuin syvä olla mahtoi tuo järvi Turjanmaan.
Köys katkes, laulu kuultihin:
Niin syvä on kuin pitkäkin.
Sen koommin mittaamatta on järvi Inarin.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Laki voi kirjastokontekstissa tarkoittaa monia eri asioita.
Keskeisimmät kirjastoja koskevat lait ja asetukset on koottu tälle Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle: https://minedu.fi/kirjastot/lainsaadanto. Laissa yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) , https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 määritellään yleisen kirjaston tehtävä §6:
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja...
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
Suomessa tornadoja kutsutaan trombeiksi. Niitä esiintyy jo Suomessa, mutta ne eivät ole yleensä kovin voimakkaita. Ilmaston lämpeneminen tekee niistä yleisempiä, koska myös ukkoset yleistyvät.
Lähteet ja lisätietoja
Ilmatieteen laitos: Trombit: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Ilmatieteen laitos: Trombit Suomessa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit-suomessa
Yle: Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain https://yle.fi/a/3-6092830
Yle: Nyt voi olla hyvä aika trombibongaukseen, suurin osa jää kokonaan havaitsematta https://yle.fi/a/3-12515148
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Muisteltu Piippolan vaari -mukaelma on amerikansuomalaisen Bobby Aron Donald Maki. Englanninkielisen alkuperäisesityksen Old McDonaldista on tullut Donald Maki tekstiä fingelskaksi muokattaessa.
Bobby Aro - Donald Maki Song - YouTube
Bobby Aro – Kapakka In The Kaupunki (1979, Vinyl) - Discogs
Göran Schildtin teoksen
Nykyaika : Alvar Aallon tutustuminen funktionalismiin. - Otava, 1985
mukaan (s. 102) Aallot muuttivat Helsinkiin vuonna 1933 osoitteeseen Mechelininkatu 20.
Helsingin vuosien 1934-1935 puhelinluettelossa on tämä osoite, samoin luettelossa 1935-1936, luettelossa 1936-1937 (julkaistu elokuussa 1936) osoite on Turuntie 26 A (lienee nykyisin Mannerheimintie 54), luettelossa 1937-1938 (julkaistu syyskuussa 1937) Riihitie 10.
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
