Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä...
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
HelMet-kirjastojen kirjastokortin hankkimisessa ei ole olemassa ikärajaa. Alle 15-vuotiaan korttiin tarvitaan kuitenkin täysi-ikäinen henkilö takaajaksi. Takaaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ löytyy lisää tietoja kirjastokortista.
Olemassa olevan tutkimuksen pohjalta asia ei ole kovin selvä. Kissaeläinten kehräämisen biologia on kummastuttanut tutkijoita vuosikymmeniä. Kehräämistä ei tapahdu vain kotikissoilla, vaan myös monet pienemmät kissaeläimet (Felidae) pystyvät siihen. Felidae-lajeihin kuuluu kotikissojen lisäksi mm. Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin, ilves. Tutkijat luulivat aikanaan, että pienet ja isot kissaeläimet erottaa toisistaan yksi kurkunpään luu. Myöhemmin on huomattu, että asia on monimutkaisempi, mutta ero näyttää silti liittyvän kurkunpään rakenteeseen. Pienillä kissoilla (kuten kotikissoilla ja ilveksillä) kurkunpää on tukeva ja melko jäykkä. Siksi se pystyy värisemään tasaisesti, ja siitä syntyy kehräys. Isoilla...
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931...
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Typpihapon valmistuksesta ei löytynyt laajempaa suomalaista teosta. Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi hakusanalla 'typpihapon valmistus' kaksi Oulun yliopiston opinnäytetyötä:
1. Typpimonoksidin hapettumisen termodynamiikka ja kinetiikka sekä typen oksidien absorptiomekanismimalli typpihapon valmistusprosessissa / Veijola, Väinö & Lenkkeri, Ritva ja Ala-aho, Paula.
2.Typpihappotehtaan jätekaasun NO -emission vähentäminen / Markku Elias Kuusisto.
Lyhyesti typpihapon valmistusta on kuvattu kirjassa Suomen kemianteollisuus, joka löytyy esimerkiksi Rauman kaupunginkirjastosta. Tuossa kirjassa on käytetty lähteinä kahta typpihapon valmistusta käsittelevää englanninkielistä kirjaa :
1. Nitric acid and fertilizer nitrates / ed...
Rose-Marie (Rosemarie) on ranskalainen/saksalainen nimi, joka tulee sanoista rose, joka tarkoittaa ruusua tai hevosta/ratsua, ja Marie (Maria). Maria-nimen alkuperä on epäselvä; tutkijoiden arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär, herratar ja katkera (heprealaisesta Mirjam-nimestä). Nimi tuli suosituksi silloin, kun kukkien nimet tulivat käyttöön, joten se saattaa olla peräisin sanasta rosmariini (lat. rosmarinus), joka tarkoittaa meren kastetta. Englannissa käytetään nimeä Rosemary. Suomalainen muoto on Roosa-Maria.
Tunnettuja Rose-Marie -nimisiä henkilöitä ovat:
Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
Rosemarie Schuder, saksalainen kirjailija
Rosemarie Trockel, saksalainen taiteilija
Rosemarie Wetzel, malli
Lähteet:
Anne Saarikalle...
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään. Ann Bryantista löytyy tietoja seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.wattspub.co.uk/abryaob.htm ja http://www.kidsopenbook.co.uk./bryant.htm.
Rautaritari on tilattu Harlekiinilta 16.1. Voit varata kirjan osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/record=b2088288~S9*fin
Kysyin Tammelta, onko heillä suunnitelmissa käännättää jatko-osa Karou, savun tytär -kirjalle, mutta ikävä kyllä en ole saanut heiltä vielä vastausta.
Voit myös itse koettaa kysyä asiaa osoitteesta asiakaspalvelu(at)tammi.fi
Mikäli saan heiltä vastauksen, laitan sen tiedoksi sinulle.
Jatko-osan nimi on Days of blood and starlight ja se löytyy englanniksi Myyrmäen kirjastosta
http://luettelo.helmet.fi/record=b2086536~S9*fin
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä...
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Koronavirus ei vaikuta vielä kysymyksiin vastaamiseen. Mikäli kirjaston henkilökuntaa sairastuu paljon tai he eivät muusta syystä ole töissä, vastaamiseen voi tulla vaikutuksia. Jos vastaajien määrä laskee selvästi, voivat vastausajat pidentyä. Itse vastauksen laatimiseen vaaditaan usein kirjallisuuden tutkimista paikan päällä kirjastossa. Mikäli henkilökuntakaan ei enää kirjastoihin pääsisi, tässä tulisi vaikeuksia. Mitään näistä asioista ei voida vielä ennustaa. Kaikki on kiinni siitä, miten epidemia leviää ja millaisia keinoja sen hillitsemiseksi tullaan käyttämään.
Lisäys 7.4.2020: Hyvin valitettavasti monin paikoin kunta on joko lomauttanut tai aikoo lomauttaa kirjaston henkilökunnan verkkopalveluista välittämättä. Mikäli...
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
