Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 29.5. ja sitä on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 76 kappaletta. Juuri nyt ei voi tehdä muuta kuin odottaa ja käydä aina välillä kurkistamassa, joko kirjan tiedot on viety tietokantaan. Varauksia ei vielä voi tehdä.
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Kiljusen herrasväki -elokuva löytyy videotallenteena vielä muutamasta kirjastosta eri puolilta Suomea. Elokuvasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen omassa kirjastossaan. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Kyseessä on siis Erik ja Elisabet Sædénin toimittama, Antonin Dvořákin lauluihin perustuva teos "Bibliska sånger :op. 99 : med studiehandledning och ordning för aftonmusik" vuodelta 1976. Teosta ei ole suomennettu, eikä vastaavanlaista teosta löydy tietokannosita.
Suomalainen julkaisutuotanto löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Fennicasta on etsittävissä siis myös suomennoksia, jotka löytyvät teoksen alkukielisellä nimellä. Vastaavasti Suomessa julkaistut nuotit ja musiikkiäänitteet on luetteloitu Suomen kansallisdiskografiaan Violaan.
https://finna.fi
https://finna.fi
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Tässä olisi muutama ehdotus. Linkkien takaa löytyvät teosten esittelyt Kirjasammossa.
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
kertoo 11-vuotiaasta Calpurniasta, jonka isoisä on kasvitieteilijä. Tarina sijoittuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle Yhdysvaltain eteläosassa. Calpurnian suhde isoisään muuttuu, kun tämä rohkaisee lapsenlastaan tutkimaan kasveja - tuohon aikaan tiede oli lähinnä miesten valtakuntaa, ja tytöiltä odotettiin vain kotitaloustaitojen oppimista ja naimisiinmenoa.
Calpurnia uhmaa ympäristön normeja ja suuntautuu intohimoisesti uusien kasvilajien etsintään. Myös Charles Darwinin evoluutioteoriaa ja siihen kohdistuvia ennakkoluuloja sivutaan. Kirja on hieno kasvutarina, yhteiskunnallisen ja sukupuolten...
Kirjasta on nuorisolle lyhennetty ja mukaeltu versio sekä ruotsiksi että suomeksi: De tre musketörerna förkortad och bearbetad för ungdom av Walter Nyqvist
sekä suomenkielisiä lyhennettyjä versioita, lasten kokoelmaan Helmetissä sijoitettuja versioita.
Dumas'n teos sisältää paljon taistelukohtauksia ja sen päätöskin on melko raaka, joten väkivallantonta versiota siitä ei taida saada muokattua.
Meripihka on muinaisten havupuiden fossiloitunutta pihkaa tai lehtipuun mahlaa, jota on kerrostunut meren pohjaan tai painunut maakerrosten alle. Lähteet ja lisätietojaTieteen termipankki: meripihka https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihkaApu 16.5.2017: Meripihka kätkee salaisuuden https://www.apu.fi/artikkelit/meripihka-katkee-salaisuudenWikipedia: Meripihka https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripihka
Emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä, vaikka kuvauksesi oli todella seikkaperäinen. Vaikuttaa, että kyseessä saattaisi olla joku fantasiakirja.
Kannattaa kokeilla Kirjasammon kansikuvahakua. Voit joidenkin kannessa olevien elementtien (värien, yms.) pohjalta tehdä hakuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
(Toivottavasti joku Kysy kirjastonhoitaja -palvelun käyttäjistä tunnistaa teoksen. Vastauksen voi jättää kommenttina tämän vastauksen perään.)
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset...
Äänikirja on todennäköisesti Anna-Liisa Haakanan Huityttö ja Pampoika (WSOY, 1999 ; kasettina 2001). Kirjan takakansiteksti on: Vauhdikas tarina sisarusten seikkailusta satumetsässä, peikkojen ja tonttujen maassa. Humppo-peikko kaappaa Huitytön markkinoilta. Humpon tarkoituksena on viedä tytöltä ääni, paha Rietta-noita kun tarvitsee tyttöjen ääniä omiin hämäriin puuhiinsa ja Humpolla on näin mahdollisuus rikastua. Pampoika rientää ystävällisen noitamummon avustamana siskonsa perään, ja pian lapset -timotein kokoisiksi muuttuneina - ovat keskellä metsän väen elämää. Peikkokeisari ja metsänkuningas ryhtyvät yhteistyöhön ja väkensä avustamana nämä aloittavat vaiherikkaan taistelun Huitytön pelastamiseksi. Humppo ja peikon nokkela apuri,...
Aiheestasi löytyi Turun kaupunginkirjastosta seuraava kirja vuodelta 2000:
Rautiainen Mirja & Siiskonen, Mika: Hotellivaraukset 2. p.
Julkaisija: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Luokka: 68.8
Kirja löytyi asiasanoilla hotellit - laskutus
Lisäksi Turun kaupunginkirjastoon tulee hotelli- ja majoitusalan lehti
Vitriini.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa on myös hotelli- ja majoitusalan kirjallisuutta. Kirjaston kokoelmatietoja (ns. Aura-tietokantaa) voi selata osoitteessa www. turkuamk.fi/kirjasto.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon -tietokannasta löytyy myös ko. alan kirjallisuutta. Tietokantaan pääsee mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
Kappaleen sanat löytyvät kirjoitettuna liitteeseen tribuutti cd-levyltä: Sanat Jukka Virtanen. Kappaleen esittää levyllä Ville Leinonen. Levy löytyy useista Suomen kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
