Valitettavasti en löytänyt hänen tietojaan selaamistani matrikkeleista. Hänestä löytyy kuitenkin tietoa internetistä seuraavilta sivuilta:
Taidetalo Pilvilinna (Nokkalan koti)
Naivistit Iittalassa -näyttelyyn liittyvä esittely
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http...
Asiasanoilla opettajat ammattikuva löytyvät Finnasta https://www.finna.fi/ esimerkiksi seuraavat:
- Kutsumuksesta palkkatyöhön https://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2008/108209Loppur…;
- Mestarista tutoriksi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13296/9513917215.p…
Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen työntekijyys 1945-2013 on artikkeli Anttila Erkko: Opettajien työnkuvan muutos
Muita:
- Opettajuus : ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä /Olli Luukkonen, 2004
- Opettajankoulutus: lähihistoriaa ja tulevaisuutta, 2017
- Kansankynttilä keinulaudalla, miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan, 2016
- Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, 2010
Pro gradu Opettajuuden...
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
Kollegat ehdottivat:
Tuija Lehtisen Rebekka ja kesäprinssi v. 2007, kannessa on punatukkainen lettipäinen tyttö.
Montgomeryn Annan nuoruusvuodet 2000-luvun painos, jossa on vihreä reunus ja kesäinen kansi,
Monika Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä (2003), jossa on vihreä kansi ja saparopäinen tyttö kannessa.
Judy May, Poppy
Anne-Mau Lehikoisen Sikuriinan kesäjutut
Sitten on vielä Gunborg Wildhin Karoliina-sarja. Kirjassa Karoliina ja pikku karkuri on vihreä kansi. Karoliina ja tädin perintö-kirjassa on oranssit kehykset ja kesäinen kuva. Kaikissa sarjan kirjoissa on kannessa punatukkainen tyttö. Kirjat ovat luultavasti 70-luvulta, mutta kertovat vanhemmista ajoista.
Internetistä etsimisen ja Pohjanpään runoteosten selailun kautta löysin Pohjanpäältä kolme runoa, joiden nimissä viitataan muistamiseen:"Mua muistele", Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 200."Muistojen laulu" (Osa laajempaa runokokonaisuutta "Lauluseppele"), Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 353."Muistelen sua kuin kaunista unta (menneiltä ajoilta)", Lauri Pohjanpää - Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954, s. 18.En kuitenkaan löytänyt Pohjanpäältä "Muistojen mailla" nimistä runoa. Löysin tosin Immi Hellénin vastaavan nimisen runon: https://fi.wikisource.org/wiki/Muistojen_mailla.
Moottori-lehdessä syksyllä 1973 julkaistu vertailu, jossa esitellään Lada 1500 S ja Polski Fiat 125 p, ilmoittaa Ladan hinnaksi 16 800 markkaa (23 221,59 €/2024).Lähde: Kai L. Bremer, Matti Nevalainen & Tom Rönnberg, Lisenssiserkut : Lada 1500 S, Polski Fiat 125 p. – Moottori 8/1973, s. 13–17
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Raine Wilenin kirjassa Kokoelmien kehittämistä vai hankintaa (1993) on luku "Valinta- ja hankintatyön organisointi ja työtehtävien jakaantuminen" (s. 55-60). Turun kaupunginkirjaston kokoelma- ja tietohallinnon osastonjohtajan mukaan hyvä keino selvittää kirjastojen hankintatoimen organisointia on laittaa näille kysely asiasta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. kirjastot.fi -portaalista
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
