Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
Gwen Stefanin kappale Cool kertoo pariskunnasta, joka on eronnut ja aloittanut tahoillaan uuden elämän uuden kumppanin kanssa.
"I know we're cool" lause kertosäkeessä viittaa siihen, että ainakin toinen ex-pariskunnasta on tahollaan onnellinen toisen puolesta ja siitä, että ystävyys on säilynyt. Tätä samaa hän toivoo myös toiselta ja toisaalta myös tähän hän uskoo.
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Kaupparekisterilain (129/1979) mukaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitus, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus).
Perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; (16.3.2001/245).
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin seuraavissa tapauksissa...
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä asia on saattanut askarruttaa muutamaa muutakin asiakasta.
Jonoissa ei päästetä etuilemaan ketään. Käytäntö on täysin ehdoton. Joskus, onneksi äärimmäisen harvoin, sattuu kuitenkin ikäviä tapahtumia, joiden seurauksena yhden asiakkaan järjestystä jonossa saatetaan muuttaa.
Tapauksessa on saattanut käynyt näin:
Asiakas on saanut saapumisilmoituksen, ja tulee noutamaan kirjaa. Jostain tietoteknisestä tai inhimillisestä erehdyksestä johtuen, kirja ei kuitenkaan ole saapunut noutokirjastoon, vaikka ilmoitus asiakkaalle onkin lähtenyt.
Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle tehdään luonnollisesti uusi varaus. Oikeudenmukaisuuden nimissä asiakas nostetaan samalla omalle paikalleen, jonon ensimmäiseksi. Muuten hän...
Tunnusluku tehdään asiakkaalle ensimmäisen kerran kirjastossa. Henkilöllisyys tarkistetaan. Tunnusluvun voi tämänjälkeen vaihtaa netin kautta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Voisikohan kyseessä olla Mirjam Lohen teos nimeltä Nuttu (Teos, 2008)?
Kannessa ainakin on tyttö vaaleanpunaisessa mekossa ja kuvauskin kuulostaisi vähän siltä mitä etsit. Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on kuva kirjan kannesta ja kuvaus juonesta: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2008-syksy/nuttu.html
Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Eero Eerolan kokoelmassa Lauluja ja runoja (1916) on runo Valkeat joutsenet. Siinä ei ole kerto-osuutta, mutta se on myös sävelletty mieskuorolauluksi, tekijä Eino Linnala, laulun muotoa en pystynyt tarkistamaan, koska sitä ei löytynyt meidän kirjastostamme. Laitan tähän runon sanat, mutta kysy lisää, jos tämä ei ole oikea runo. Runon ikä kyllä täsmäisi.
Vuoden 2002 lainaustilastomme mukaan 25 lainatuimman kirjan joukkoon sijoittui vain kolme lastenkirjaa: J.K. Rowlingin Harry Potter -sarjan kolme ensimmäistä osaa (H.P. ja Azkabanin vanki, H.P. ja viisasten kivi, H.P. ja salaisuuksien kammio). Satujen lainauksesta ei saa eriteltyä tietoa lainausrekisteristämme. Suosituimmista saturomaaneista voimme toki antaa mutu-tietoja, mutta tarkkoja lainauslukuja meillä ei ole.
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Jos etsitte kirjaa Ihmeiden oppikurssi / Pelkonen, Pirkko. 2002 Piki-kirjastoista, sitä näyttäisi löytyvän Pälkäneeltä ja Tampereelta, mutta teokset ovat lainassa, joten voitte jättää varauksen siitä joko verkossa, jos teillä on tunnukset tai käymällä lähikirjastossanne. Nokialla pääkirjaston yhteystiedot ovat Härkitie 6 (puhelinnumero 03-3118 8366).
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
