Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirja on luokiteltu yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmällä joko ihmissuhteiden psykologian luokkaan 14.8 tai elämänfilosofian luokkaan 17.3 eli se on tietokirja.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Mielenkiintoisia kuvakirjoja riittää : mainitsen vain muutamia:
Timo Parvelan Anna ja Antti -kirjat;Jujja Wieslanderin Mimmi-lehmästä kertovat kirjat
Lapselle itsekseen luettavaksi sopivat monet ns. helppolukuiset kirjat, jotka kirjastoissa on yleensä sijoitettu omaan hyllyynsä.
helppolukuiset kirjat ovat ohuempia kuin tavalliset lasten ja nuorten romaanit, niissä on kuvitusta ja teksti on ladottu harvalla rivivälillä.
Esim. suositeltavia:
Tapani Baggen sekä Hannele Huovin kirjat Keltanokka-sarjasta. Myös Kirjava Kukko-sarja on laadukas.
Tuula Kallioniemi on kirjoittanut monta kirjaa Konstasta. Aloitusosa on Konstan kotiaapinen. Konsta kasvaa kirjasarjan myötä koululaiseksi.
Astrid Lindgrenin tuotanto on sopivaa ääneenluettavaa....
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Voit hakea kirjoja tietokoneviruksista Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll seuraavasti:
- valitse Pikahaku
- valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana
- asiasanalla tietokonevirukset saat tulokseksi kuusi
nimekettä mm. Hakkerin käsikirjan ja Petteri Järvisen Tietoturva & yksityisyys -teoksen. Kirjojen saatavuuden voi myös tarkistaa aineistohaussa.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Hei!
Kuoleman Spiraalin jälkeen tulee Tuulen puolella. Seuraavat kirjat sarjassa ovat: Ennen lähtöä, Veren vimma, Rivo satakieli, Väärän jäljillä, Minne tytöt kadonneet ja Rautakolmio. Kirjat ovat saatavissa myös äänikirjoina Hämeenlinnan kirjastosta,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta lainattavien kausikorttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Vaihtoehtoisesti voi saapua pääkirjaston pääaulaan ja tarkistaa vapaana olevien kausikorttien tilanteen infopisteen läheisyydessä sijaitsevasta telineestä, jossa sillä hetkellä lainattavissa olevat kortit ovat esillä.
Lisätietoa:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-22_teatterin-ja-orkesterin-kausikortin-lainauskaytantoa-paranneltu
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
