Tiedonhaku Internetistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Francisco de Orellana > paina hae. Saat näyttöön eri hakuohjelmien löytämät tulokset. Ainakin Webcrawlerin löytämistä sivuista viimeinen, Discover Amazonia - Amazonia Rainforest - Brazil, Ecuador and… sisältää runsaasti sivuja, joilla on jotakin Francisco de Orellanasta, myös englanniksi.
Tiedonhaku kirjastojen kokoelmista Internetissä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä: http://www.lib.hel.fi > Kirjat ja muu aineisto (pääset tähän suoraankin, osoite http://www.libplussa....
Olet kyllä etsinyt ja "löytänyt" aivan oikein, HelMet-kirjastoissa ei ole (ainakaan enää) kyseistä albumia, vain tuolla nimellä liikkuva DVD-levy (jonka sisältö poikkeaa itse albumista).
Etsimääsi kappaletta ei ole myöskään millään muulla levyllä, eli tällä hetkellä sitä ei ole saatavana.
Syynä levyn puuttumiseen voi olla joko se, ettei sitä koskaan ole hankittu tai että se on viimeistä kappaletta myöten kadonnut. Maailmalla ilmestyvistä uusista CD-levyistä pystytään HelMet-kirjastojenkin isoon kokoelmaan ostamaan vain murto-osa, pääosa maailman levyistä jää aina hankkimatta. Ei ole rahaa kaikkeen. Jälkikäteen on aika vaikea tutkia, onko levyä meillä koskaan ollutkaan, mutta veikkaisin, että se on kokenut monen muun kaltaisensa kohtalon...
Aivan tarkkaa vastausta ei etsitystä kirjallisuudesta löydy.
Lapset piirtävät tärkeäksi koettuja asioita, jotka ovat oleellisia juuri piirtämishetkellä.
Kysymyksestä ei selviä myöskään lapsen ikä
Tutkittu on kirjat: Kowalski: Luova lapsi, Kauppinen: Kuvaamataidon didaktiikka ja Heikkinen: Nyt minä piirrän.
Niihin kannattaa tustustua: sisältävät paljon erilaista tietoa lasten luovuudesta ja piirtämisestä
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Kultainen nousukas on Arto Paasilinnan teos ja siitä on otettu useita painoksia. Listan Paasilinnan kirjoista löydät esim. kustantajan sivulta:
http://www.wsoy.fi/
Koska Kultainen nousukas on Paasilinnan hieman vanhempaa tuotantoa, sitä ei välttämättä enää löydy kirjakauppojen valikoimasta. Sinun kannattaisikin kysellä kirjaa antikvariaateista. Suomen antikvariaattiyhdistyksen jäsenliikkeet ja niiden yhteystiedot löytyvät sivulta:
http://www.worldartantiques.com/Association-BookSAY.htm
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on...
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Mikäli tietosi ovat vielä asiakasrekisterissä ja olet antanut kirjastolle sähköpostiosoitteesi, voit pyytää sähköpostiin uuden tunnusluvun. Jos et ole käyttänyt korttia pariin-kolmeen vuoteen, tietosi on mahdollisesti poistettu asikasrekisteristä. Tällöin sinun pitää käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin sinulle tehdään uusi kortti.
Helmet-kirjastokortin tunnusluku on aina ollut neljänumeroinen, joten jos mieleesi muistuu nelinumeroinen tunnusluku, niin voit vielä kokeilla, toimisiko se.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja...
Voit palauttaa kirjan postin kautta, mutta olet vastuussa kirjasta siihen asti, kunnes se käsitellään kirjastossa. Voit lähettää osoitteeseen:Palautus:Helsingin kaupunginkirjastoKaukopalveluPL 5240100099 HELSINGIN KAUPUNKIkaukopalvelu@hel.fipuh. 040 334 9472Kirjan mukana pitää olla saatteena asiakkaan nimi, puhelinnumero ja sähköposti osoite.
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
Wolf Durianin kirja Susi paimenkoirana on ainoa ko. kirjailijalta suomeksi käänetty teos.
Marja Lallon kääntämänä ja Hans Betcken kuvittamana Kansankulttuuri julkaisi teoksen suomeksi vuonna 1965. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alun Amerikkaan.
Saksankielinen alkuteos nimeltään Robber on ilmestynyt Saksassa vuonna 1953.
Lehtimies, kääntäjä ja kirjailija Wolf Durian syntyi 19.10.1892 Stutgartissa ja kuoli 8.11.1969 Berlinissä.
Koulun käytyään hän matkusti Amerikkaan, mutta palasi myöhemmin Saksaan ja työskenteli eri lehdissä toimittajana.
Ensimmäisen nuortenkirjan " Kai aus der Kiste" hän kirjoitti 1927, jonka pohjalta on myös tehty elokuva.
Kirjailija on kirjoittanut myös muita lasten ja nuortenkirjoja...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Hei,
Kyseessä voisi olla Sosiologia / Kimmo Saaristo & Kimmo Jokinen (WSOY, 1.p. 2004)
Vihreä, pienehkö, toinen tekijä alkaa S-kirjaimella, Marx löytyy. Varmaan soveltuva tenttikirjaksi.
