Aidi Vallik on virolainen kirjailija. Hänen teoksistaan on suomennettu vain Ei mikään kiltti tyttö. Virke-lehdestä 4/2002 löytyy Jani Antamon artikkeli tästä kirjasta, siinä käsitellään muitakin Otavan Voltti-kirjoja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...
Maanmittauslaitos on julkaissut vuodesta 1982 lähtien kauppahintarekisteriä, jossa on mukana myös peltomaan ja metsien hinnan kehitys vuodesta 1982 lähtien maakunnittain graafisena käyränä. Kauppahintarekisteri löytyy internetistä Maanmittauslaitoksen sivuilta: http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=893 .
Tilasto on olemassa myös painettuna nimellä Kiinteistöjen kauppahintatilasto, jota on eri vuosilta. Esim. Joensuun seutukirjastossa olevassa vuoden 2003 tilastossa näkyy hintakehitys vuodesta 1982 asti.
Maanmittauslaitoksen ammattilaisen karttapaikasta on maksua vastaan tilattavissa myös tarkempia hintatietoja rajatulta alueelta, ks. https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/default.asp?id=609 .
Minäkertojaa on käytetty uudemmassa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa ainakin seuraavissa: Jari Järvelän Mistä on mustat tytöt tehty (2009), Joel Haahtelan Lumipäiväkirja (2008)ja Laura Honkasalon Eropaperit (2009).
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Olisikohan kyseessä satu "Haltija ja halonhakkaaja" (ruotsal. kansansadun mukaan) kirjasta
Satuvakka. 1, Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle
Kielet:
Suomi
Pääsana:
SATUVAKKA
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kojo, Elsa; Kuusela, Aune; Puranen, Leena
Tekijät:
toimittaneet Elsa Kojo, Aune Kuusela ; kuvittanut Leena Puranen
Julkaisutiedot:
Helsinki : Valistus, 1964
Ulkoasu:
86, [2] s. : kuv.
ISBN:
nid. (osa)
En pääse nyt tarkistamaan kirjaa, sillä sitä ei ole kokoelmissamme, mutta tästä minulla on vahva muistikuva.
Vuonna 1939 perustettu autoliike Veho avasi ensimmäisen Helsingin ulkopuolisen toimipisteensä Kouvolaan, jota seurasivat Tampere ja Pori vuonna 1965 sekä Rauma vuonna 1966. Hämeenlinnan Veho avattiin ilmeisesti joskus kuusikymmenluvun loppuvuosina. Vuonna 1970 Veho joka tapauksessa jo toimi Hämeenlinnassa. Teoksessa: Suomen kauppa ja teollisuus kuvina, osa III vuodelta 1970 todetaan Hämeenlinnan Vehosta näin:
”OY VEHO AB, Hämeenlinnan konttori, Raatihuoneenkatu 20, Hämeenlinna.
Yhtiö on perustettu v. 1939 ja sen pääkonttori on Helsingissä. Toimitusjohtaja ekonomi Tor Kumlin, varatoimitusjohtaja agronomi Sten Jansson. Yhtiöllä on Hämeenlinnassa Austin, Mercedes-Benz, Unimog ja Auto-Unionin autojen myyntiedustus sekä...
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Työpaikan pukeutumis- ja pesutiloista puhutaan ainakin seuraavissa säädöksissä
1) Työturvallisuuslaki (luku Terveydellisiä määräyksiä, 10 §)
2) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista 10.6.1999/728.
Molemmat ovat verkossa osoitteessa http://www.doshnet.fi/Hatsp/Saados/lait9899.htm
Säädösteksti on kuitenkin hyvin pyöreää. Sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueesi
työsuojelupiiriin. Sieltä saat tietää, onko olemassa jotain alemman tason määräyksiä joissa käsitellään
juuri mainitsemiasi asioita. Yhteystiedot löytää osoitteesta ttp://www.doshnet.fi/. Ne ovat: Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU Puhelin (02) 2715 777 Faksi (02) 2715 778 e-mail:turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
HelMet-kirjastoissa ei ole lainattavia paperisilppureita. Helsingissä paperisilppuri on asiakkaiden käytettävissä Rikhardinkadun ja Jätkäsaaren kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Alla on kolme taiteilijakäsitykseen liittyvää opinnäytetyötä ja kirja aiheesta. Kirja käsittelee aihetta kuvataiteessa. Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa, ja niiden kautta löytyy myös muita lähteitä:
- Genius ja vastuu: Kantin kautta uuteen taiteilijakäsitykseen / Kaisa Koskela (pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2008)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38203/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201207122066.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Vastahakoinen brändi: kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä / Linda Lahdenperä (pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2012):
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/87845/84123.pdf?sequence=2
Kirjallisuuden vallankumouksellinen vai vallankumouksen...
Pukinmäen kirjasto on auki nyt kesällä, maanantaista torstaihin klo 9 - 19 ja perjantaisin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pukinmaen_kirjasto
Viikissä Helmet-kirjastojen asiakkaita palvelee pop-up-kirjasto, joka sijaitsee Viikin Infokeskus Koronassa. Sen sisäänkäynti on vain muutaman askeleen päässä vanhalta sisäänkäynniltä osoitteessa Viikinkaari 11 B. Kirjasto sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa, johon pääsee hissillä. Pop-up-kirjastoon voi mm. palauttaa aineistoa. Kirjasto on auki kesällä ma–pe klo 12–18.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Viikin_Popup_Kirjasto(210719)
Kyseessä ovat varmaankin suomalaiset vanhat rahat, eikä esim. venäläiset vanhat rahat. Suomen vanhojen rahojen arvoa koskevia teoksia löytyy Helmet -kirjastosta. Toivottavasti näistä on apua:
- Suomen rahat arviohintoineen (2008)
- Suomen rahat / Tuukka Talvio, 1993
- Suomen rahat arviohintoineen. 1811-1994 : Keräilijän opas
- Coins of Northern Europe & Russia
Rahoja voi arvioida myös rahaliikkeessä. Rahaliike Holmasto toimii ainakin Helsingissä, mutta ehkä he vastaavat myös puhelintiedusteluihin. Tässä vielä linkki heidän nettisivuilleen https://www.holmasto.fi/fi
Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures
Laulun lyriikat ja nuotit löytyvät mm. teoksista Nuoren seurakunnan veisukirja tai 100 laulua Suomesta. Kirjat löytyvät Vaara-kirjastojen tietokannasta, useista eri kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=simojoki+olet+vapaa&type=…
Kaikkein yksinkertaisimmin kirjan korvaaminen käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Voit korvata kirjan maksamalla sen korvaushinnan tai hankkimalla uuden vastaavan kappaleen kadonneen tilalle.
www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(375…
Valitettavasti emme löytäneet alkuperäisen vinyylin kansista soittajatietoja, eikä niitä ollut listattu musiikkitietokannoissakaan. Levyn on tuottanut Esa Nieminen ja tiedetään että Juha Björninen soittaa kappaleella kitaraa. Mutta basistia emme saaneet selville.Netin keskustelufoorumeilla on arveltu, että basisti voisi olla Häkä Virtanen ja Tapio Salo. Muusikoiden.netissä kannatusta saa eniten Tapio Salo: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=132942&o=0 Jos jollakin kysymyksen lukijalla on varmaa tietoa asiasta, niin tiedon voi laittaa meille kommenttina tämän vastauksen perään.
