Paperilehti tuolta päivältä löytyy Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjaston uutisalueelta. Verkkolehteä ei kirjastossa voi käyttää, koska Pohjalainen kieltää käyttöehdoissaan verkkolehden kirjastokäytön.
Hector Babencon Pixote-elokuva ei näytä olevan lainattavissa kirjastoista mistään päin Suomea. Syynä puuttumiseen kirjastojen kokoelmista voi olla paitsi se, ettei elokuva ole myytävänä myös se, ettei sille ole saatu lainausoikeuksia kirjastokäyttöön.
Ehkä se esitettäisiin televisiossa uudelleen, jos antaisit kanavalle palautetta.
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Valitettavasti Euromarkettien tuoteluetteloita ei löytynyt. Löysin sen sijaan MTV Uutisten artikkelin vuodelta 2016, joka esittelee Top 10 lelua 1990-luvulta. Linkki artikkeliin.
Mukaan ovat päässet mm. My litle ponyt, Skydancers-nuket, Trollit ja tietenkin Barbiet. Linkki artikkeliin
Myös Iltalehden artikkelissa 2018 esitellään 1990-luvun aarteita. mm.Polly Pocket lelut ovat nyt kysyttyjä keräilyesineitä. Linkki artikkeliin.
Euromarkettien valikoimat ovat olleet melko kattavia, joten varmaan myös näitä nukkeja oli tarjolla. Linkki wikipediaan Euromarket
Lisää tietoa nukeista voisi kysellä esim. Lelumuseoista Espoossa, Suomenlinnassa ja Porvoossa (Tilapäisesti suljettu).
Myös Finna.fi haulla löytyy 1990-luvun nukkeja. Linkki...
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Hei,kiitos viestistä. Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.ystävällisin terveisinSuomen Pankin kirjasto
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Osoitteet ja aukioloajat löytyvät osoitteella
http://www.lib.hel.fi tai http://www.helmet.fi .
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS ylläpitää käännöstietokantaa Suomen kirjallisuuden käännöksistä (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/). Sieltä löytyy tieto, että thain kielelle olisi käännetty Tove Janssonin kirjat Kometen kommer ja Trollkarlens hatt, Salla Simukan kirjat Punainen kuin veri ja Valkea kuin lumi sekä Jyrki Vainosen teos Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita.
Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi?
Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta Aften- ja Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista.
Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen...
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltä Papalagit – Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa (Otava, 1981). Tarinan kirjoitti Erich Scheurmann ja saksankielinen alkuteos julkaistiin vuonna 1920. Suomenkielinen kirja oli vastaajankin muistikuvien mukaan aika pienikokoinen.
Papalagi – Wikipedia
Valkoisen miehen tyhmyys – Kansan Uutiset
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen...
