Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
CD-levy on tulossa jossakin vaiheessa hankintalistoille, joiden pohjalta kirjastot tekevät tilauksensa. Sitä, valitseeko jokin kirjasto levyn kokoelmiinsa, ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan. Saatavuustilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Kirjastojärjestelmä kaatui puolisen tuntia sitten, ja palvelinta ollaan parhaillaan käynnistämässä uudelleen. Toivottavasti katkos jää lyhytaikaiseksi; kannattaa kokeilla kirjautumista uudelleen jonkin ajan kuluttua. Pahoittelen harmia.
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi...
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä esille laitettavien julisteiden ja esitteiden suhteen. Kulttuuritapahtumiin suhtaudutaan myönteisesti. Usein esitetilat ovat vähäiset eikä kaikille riitä tilaa. Esitetilat voi olla siitä syystä rajoitettu vaikka vain kaupungin omien toimijoiden esitteille tai aivan lähistöllä oleville tapahtumille. Sen vuoksi on parasta kysyä asiaa jokaisesta kirjaston toimipisteestä, jonne esitteitä haluaisi esille.
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Suosittelen, että lähet kysymyksesi Kysy museolta -verkkotietopalveluun. Valokuvataiteen museo on mukana palvelussa ja vastaa sitä kautta valokuvia koskeviin kysymyksiin.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ löytyivät seuraavat Teknillisessä korkeakoulussa tehdyt julkaisut J. Järvelä: Luonnonmukainen vesirakennus http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/luomujulkaisu.html sekä Terhi Helmiön väitöskirja Effects of Cross-Sectional Geometry, Vegetation and Ice on Flow Resistance and Conveyance of Natural Rivers http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9512270722/
Teknillisen korkeakoulun sivuilla oli myös aiheeseen liittyvä lähdeluettelo http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/julkaisut.html .
Englanninkielisillä termeillä surface water flow modelling Vivisimosta löytyi yli sata viitettä.
Fennica, Suomessa julkaistun kirjallisuuden luettelo on netissä kotoakin käytettävissä http://finna.fi . Asiasanoilla virtaus...
Mustasaaren kirjastossa Metsoloita ei ole, mutta aika monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea se DVD-muodossa on. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyseinen kirja ei ole nyt lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa, koska pääkirjaston kirja on varaushyllyssä odottamassa noutoa. Eräpäivää ei ole näkyvissä, koska varaaja ei ole kirjaa vielä hakenut eikä eräpäivä siten tiedossa. Kun teoksen saatavuustiedoissa Lainattavissa-kohdassa on viiva eikä eräpäivää näy, on teos joko varaushyllyssä, matkalla noutopisteeseen toisesta kirjastosta tai matkalla takaisin kirjan kotipisteeseen. Tällöin kirja ei ole kirjaston hyllyssä ja siis ei-lainattavissa. Lainattavissa-kohdassa on viiva myös silloin kun kirja on vasta tullut kirjastoon eikä ole ehtinyt vielä hyllyyn lainattavaksi.
Kirjaan on tällä hetkellä 5 varausta.
Nämä tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen asunnot- ja asuinolot -tilaston tietokantataulukossa numero 6 "Asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2015"
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__asas/?tablel… josta pitää tehdä poiminta taulukosta. Käytössäolotilanne, joka kuvaa tyhjää, on "ei vakinaisesti asuttu".
Aiheestasi löytyi aika paljon artikkeliviitteitä. Voit hakea niitä Aleksi-lehtitietokannasta seuraavilla hakulausekkeilla: ensimmäinen haku= seikkailumatk* tai elämysmatk*; toinen haku = seikkailukasv*. Aleksi-tietokantaan pääset Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (www.lib.hel.fi)kohdasta lehdet /aleksi /www-liittymä. Huom! Koska tietokanta on maksullinen siihen pääsee vain kirjaston työasemilta, et mistä tahansa nettikoneelta. Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, joka olisi käsitellyt aihettasi.
