Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
Kyseessä on P. Mustapään runo Sun haltuus... kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945).
Runo sisältyy myös Mustapään Koottuihin runoihin ja esimerkiksi lukemistoon Keskikoulun lukukirja 4.(toim. Niinistö - Ojajärvi - Turunen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3400853
https://finna.fi/
Runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Tässä aiempi vastaus.
https://www.kirjastot.fi/kysy/keskikoulun-lukukirjassa-oli-runo-kaksi?l…
Vaski-kirjastoissa ei ole tarjolla sähköistä lääketietieteen sanakirjaa. Sen sijaan muita lääketieteen sanakirjoja löytyy lainattavaksi, esimerkiksi seuraavat:
Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3179585?sid=3678174173
Lääketeiteen termit: sanastot: latina, englanti, ruotsi (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3447134?sid=3678174173
Lääketieteen sanakirja latina-suomi-latina (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.645871?sid=3678174173
Verkossa on joitakin ilmaisia sanakirjoja, Makupalat-linkkihaun kautta löytyy sanakirjoja eri tarkoituksiin, esimerkiksi
yleissanakirja RedFox josta löytyy 41 kieltä, myös englanti
yleissanakirja Sanakirja.org josta löytyy...
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Suomalaisen julistetaiteen historiasta löytyy Helmi-Riitta Honkasen teos Placatista julisteeksi : suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960 (1983). Jonkin verran suomalaista julistetaidetta käsitellään myös Visa Heinosen ja Hannu Konttisen teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia (2001). Lisää viitteitä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta esim. hakusanalla julistetaide http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1123681360
Jarmo Leppiniemen ja Tapani Kykkäsen kirjasta Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta on tullut 5. uudistettu painos vuonna 2007. Samoin Soile Tompurin kirjasta Kehittyvä kirjanpitotaito on tullut uusi painos 2007. Nämä uudet painokset eivät vielä ole Oulun kaupunginkirjastossa lainattavissa.
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
Asunnon tai sen puolikkaan myynnissä (tai lahjoittamisessa) puolisolle noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin asunnon myynnissä.
Oheisissa linkeissä on selitetty tarkemmin, mitä tulee ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa:
https://www.laki24.fi/asunnon-myynti-puolisolle/
https://www.minilex.fi/a/kiinteist%C3%B6n-puolikkaan-myynti
Suomesta löytyy ainakin yksi kirjamuseo, Pukstaavi, joka on Sastamalassa. http://www.pukstaavi.fi/fi/info/suomalaisen-kirjan-museo-pukstaavi.html
Kirjoja voi myös tarjota erilaisille divareille. Esimerkiksi Finlandia Kirja ottaa vastaan ja ostaa vanhoja kirjoja. https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
Enonsaaresta ei valitettavasti ole omaa teosta. Tietoa saaren luonnosta, rakennuksista ja kaavoituksesta
on Lahden teknisen viraston julkaisuissa Enonsaaren osayleiskaava (Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu.
C 1999 :2 ja Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu. A 2000 :1).
Riitta Niskasen Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista esittelee ss. 94-95 Enonsaaren huvila-asutusta. Teoksessa Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana kerrotaan ss. 44-47 yleisesti Vesijärven huvilaelämästä, Enonsaarikin mainitaan mutta sitä ei käsitellä tarkemmin.
Kirja Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia sisältää muutamia pieniä kuvia Enonsaaresta.
Lehtiartikkeleita:
Aaltonen: Päivä Enonsaaressa (Etelä-Suomen sanomat 26.6.1981)...
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Täydellistä listaa Ida Aalberg -palkinnon saajista emme valitettavasti löytäneet. Asiaa voi tiedustella Ida Aalberg -säätiöltä, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.janakkala.fi/ida/Kotisivu/Ida%20Aalberg%20t%C3%A4n%C3%A4%C3%…
Voit järjestää arvonimet järjestykseen Tuulikki Holopaisen Sihteerin & assistentin käsikirjasta löytyvän arvonimien luokituksen avulla. Se pohjautuu Tasavallan presidentin asetukseen arvonimistä (Finlex 381/2000).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
