Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Tietoturvallisuuden hallinta -standardit BS 7799-1 ja BS 7799-2 ovat brittiläisiä standardeja, jotka on ainoastaan käännetty suomeksi. Ne ovat saatavissa ainoastaan Suomen Standardisoimisliiton kautta. Niitä voi käydä Standardisoimisliiton kirjastossa lukemassa. Lainaksi niitä ei saa. Kirjasto on Helsingin Länsi-Pasilassa. Yhteystiedot löydät täältä http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Liiton kautta ne voi ostaakin: ensimmäinen osa maksaa 206,91 euroa ja toinen 204,75 euroa.
Apu ongelmaasi voisi löytyä, Suomen sukututkimusseurasta, http://www.genealogia.fi/
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietokanta (HisKi) ja tästä pystyy saamaan tietoa eri kuntien kirkonkirjoista. http://www.genealogia.fi/hiskitalkoot/
Yhteystiedot
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelimet
– toimisto 010 387 7900 -- toimisto vastaa puhelimeen klo 10.00-15.00.
– kirjasto 010 387 7901
– toiminnanjohtaja 010 387 7902
Sähköposti seura@genealogia.fi
Kirjaston sähköposti: kirjasto@genealogia.fi
Kansallisarkisto voisi olla toinen ratkaisu kun haluat löytää tietoa sukusi historiasta. Täältä voi tietoa etsiä mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman...
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
Aiheesta on tehty pro fradu -työ: Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…
Salon kirjaston kokoelmista ei löydy Jean Plaidyn kirjoja, mutta voit pyytää niitä kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Niitä ei ole suomennettu, joten kirjoja löytyy vain englanninkielisinä. Jean Plaidy on yksi Eleanor Alice Burford Hibbertin käyttämistä kirjailijanimistä. Hänen muita kirjailijanimiään ovat Victoria Holt ja Philippa Carr.
Olisiko kyse sarjasta Tutkimusmatkoilla arabien parissa? Osia on kolme 1-12, 13-20, 21-26 ja ne löytyvät vain äänikasetteina Joensuun kirjastosta. Tiedustele lähikirjastosta, voisiko niitä tilata kaukolainana.
Etsin Ritva-tietokannasta ohjelmia, mutta en löytänyt niitä sieltä. Sieltä voi kuitenkin kysyä apua, jos heillä olisi ajatusta siitä, voisiko tallenteita olla missään, rtva@kavi.fi.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, mistä runosta tässä voisi olla kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos lainaamansa teokset palauttaa viimeistään eräpäivänä, niistä ei kerry myöhästymismaksua. Eräpäivän näet lainauskuitista tai Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta ( http://hameenlinna.kirjas.to/ ). Jotta pääset katsomaan omia tietojasi ja uusimaan lainojasi, tarvitset tunnusluvun. Jos sinulla ei ole sitä, saat sen asioimalla kirjastossa. Myös maksamattomat maksut ja sen mistä ne ovat tulleet näet omista tiedoistasi verkkokirjastossa.
Myöhästyneestä aineistosta perimme maksun, joka alkaa kertyä heti viimeisen palautuspäivän eli eräpäivän jälkeen. Maksamattomat maksut tallennetaan velaksi, ja 10 euroa tai sitä suuremmat sakot johtavat lainauskieltoon.
Myöhästymismaksut:
Aikuisten aineisto: 0,10 e/nide/vrk, enintään 6 e/nide...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Hienoa että olet löytänyt kirjastomme ja kymenlaaksolaisten kirjastojen Kyyti.fi -sivuston. Sivuston käyttäjiltä tuleva palaute on tärkeää, koska se auttaa kehittämään sivustoa paremmaksi.
Kyyti-fi sivustolle http://www.kyyti.fi/ ei ole koottu kysymäsi tyyppisiä linkkejä. Asiaa aiotaan kuitenkin käsitellä Kyyti-fi -työvaliokunnan kokouksessa.
Finnicasta sellainen tieto että sitä ei enää kehitetä, vaan se on päättyneen projektin arkisto.
William Blaken teoksessa The Marriage of Heaven and Hell on virke “The man who never alters his opinion is like standing water, and breeds reptiles of the mind.”. Tuomas Anhava on suomentanut kohdan näin: "Ihminen, joka ei koskaan muuta mieltään, on kuin seisova vesi ja sikiää mielen matelijoita." (s. 68).
https://www.gutenberg.org/files/45315/45315-h/45315-h.htm
Blake William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa (1959)
Tästä Veikko Samulin säveltämästä ja Jori Nummelinin sanoittamasta kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat ja soinnut löytyvät verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta (https://chordify.net) ja "Ultimate guitar" -palvelusta (https://www.ultimate-guitar.com).
