Suomessa on vakiintunut luonnonvarainen villisikakanta, jonka koko oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tammikuun alussa 1500–2650 yksilöä.
Lisästietoa ja levinneisyyskartat Luonnonvarakeskuksen raportissa: https://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2019/03/Villisikakanta-arvio_2019.pdf.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
Tätä kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, josta on kyse. Eri kirjastoissa saattaa olla erilaiset käytännöt sen suhteen, milloin niiden varaushyllyt selvitetään.
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Kirjastoja on ollut todennäköisesti jo muinaisina aikoina Egyptissä, Keski- ja Kauko-Idässä sekä Kaksoisvirran maassa. Savitaulujen, käsikirjoitusten ja kirjakokoelmien järjestämisestä, luetteloinnista ja hoitamisesta on kirjastoissa vastannut kirjastonhoitaja. Kirjapainotaidon ja lukutaidon yleistymisen myötä kirjallisuuden määrä kasvoi ja kirjastojen kokoelmat haluttiin entistä tarkemmin järjestää ja luetteloida. Kirjojen sisältämä tieto haluttiin myös säilyttää tuleville sukupolville kirjastoissa. Tavoitteena oli myös jakaa kirkollista, kunnallista ja oikeudellista kirjojen sisältämää tietoa kansalaisille. Suomessa kirjastojen perustaminen liittyy vahvasti kansanvalistukseen. Kansalaisia haluttiin sivistää.
Voit hakea Kysy...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan...
Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.
Sipilä, Jorma. Yhä Jalompaa Kahvijuomaa!: Suomen Kahvi- Ja Vastikepaahtimot Sekä Sikuritehtaat. Helsinki: Edita, 2007.
https://akaansipila.yhdistysavain.fi/?x118281=172992
"Blombergin paahtimoa seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosisadan ensimmäisinä vuosina, kun kahvikauppojen yhteyteen alettiin perustaa omia paahtimoita. Valtaosa niistä paahtoi kahvia omille asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904."
Nieminen, Petri, Terho Puustinen, Laura...
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari...
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa on kohta, jossa Harry ja Dumbledore keskustelevat sairaalasiivessä sen jälkeen, kun Harry on päihittänyt Oraven/Voldemortin. Kun Harry yrittää sanoa Voldemortin nimen ja alkaa epäröidä, Dumbledore vastaa hänelle:"Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."Lähde: J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 322 (2011, 29. painos), suomentanut Jaana Kapari
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen...
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Olisiko kyseessä Susan Coolidgen klassikkokirja "Katy koulussa"?
Siinä tytöt leikkivät kokouksessaan peliä, missä kukin kirjoittaa paperilapuille sanan ja toiseen lippuseen kysymykseen. Nämä jaetaan kaikille osallistujille ja kaikki kirjoittavat runon mikä sisältää vastauksen kysymykseen ja ko. sanan.
Toinen mahdollisuus on ns. sormipaikka, missä etsitään vastausta ongelmaan Raamatusta. Eli avataan Raamattu sattumanvaraisesti ja toimitaan annetun sanan mukaan. En pysty varmistamaan nyt, mutta muistaakseni kirjassa "Kipinäkerhon tytöt" ( Inkinen Kirsti 1961) käytetään tätä tapaa, vaikka kerhon ohjaaja ei pidäkään sitä oikeana tapana lukea Raamattua.
Osoitit kysymyksen Helsingille, joten sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa. Osoite on
http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin kunnaksi Helsinki, sitten Tarkennettu haku. Kohtaan "asiasana tai luokka on" kirjoita harmonikka ja kohtaan "ja tarkenna tarvittaessa" valitse asiasanaksi soitonoppaat. Saamistasi viitteistä pystyt katsomaan myös saatavuustiedot.
