Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Tarkoititkohan Maan kaarevuuden laskemista? Maan kaarevuuden laskemiseen on olemassa erilaisia laskureita. Esimerkiksi Earth Curve Calculator . Laskemiseen tarvitaan kuitenkin havaitsijan silmänkorkeus, mitä tässä kysymyksessä ei mainittu. Horisontin etäisyyden laskukaava: 𝑑 = √(ℎ² + 2𝑅ℎ) (𝑑: Etäisyys horisonttiin, ℎ: Havaitsijan silmänkorkeus,𝑅: Säde (6371 km)).Kannattaa myös kokeilla tätä laskuria.
Valitettavasti nämä Susikoira Roi - seikkailu saaristossa -videot ovat olleet todellakin niin suosittuja, että ne ovat kuluneet loppuun pääkaupunkiseudun kirjastoista ja yksi kappale on jäänyt palauttamatta. Myöskään YLE:n tallennemyynnissä ei enää ole saatavilla videoita Susikoira Roin seikkailuista. Useissa kaupunginkirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, myös naapurikunnissa, se kuitenkin vielä on saatavilla. Saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index Videon voi kirjastosta pyytää tilattavaksi myös kaukolainana. Vantaalla kaukopalvelumaksu on 7,00 €.
Käytäntö esiintymispolitiikan suhteen on vapaa. Pääsääntöisesti flyygeliä ovat käyttäneet eri musiikkiopistojen oppilaat sekä eri tapahtumiin (kuten esim. Love Records) liittyvät artistit.
Soitin on vapaasti asiakkaiden käytettävissä, joskin etukäteen täytyy sopia käytännön asioista kuten ajankohdasta sekä esitettävästä ohjelmistosta. Valitettavasti ulkopuolisia esiintyjiä on ollut hieman nihkeästi tähän mennessä. Mikäli haluat siis tulla esiintymään, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Kirjasto 10:n tapahtumista vastaavaan henkilöön eli Päivi Tossavaiseen.
Kiinan kielessä ei ole kirjaimia, vaan tavumerkkejä, joita on kaikkiaan noin 50000. 1500-2000 merkkiä osaava henkilö voi lukea tavallista tekstiä. Yksi tavu voidaan lausua viidellä eri tavalla riippuen sävelkorosta eli toonista. Esim. jos kiinalainen sanoo ’wen’ se voi merkitä 1. sopivan lämmin 2. haistaa 3. suudella 4. kysyä ja tavu ’ni’ 1. tyttö 2. villakangas 3. sinä 4. kyllästyä toonista riippuen. Samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon. Lähde: Guo, Hai : Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin, 2007. Katso muita vastauksia vastaaviin kysymyksiin Kysy kirjastohoitajalta -arkistosta kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Voit tehdä Plussassa haun yhdistämällä asiasanat: ruokaohjeet ja Afrikka. Suurin osa tuloksista on englanninkielisiä. Näytät haluavan suomenkielisiä, joten tässä pari niistä:
Ruokamatka Afrikkaan (2000), Flink: Eksoottisia herkkuja (1998) ja Pesonen: Inkiväärihai ja merirosvoaarre - eksoottisia ruokia suomalaisittain (1994).
Saatavuustietoja voit katsoa Plussasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
Tätä Puutarha-lehden numeroa (Puutarha 1956:3) ei löydy oman kirjastomme kokoelmista. Voitte kuitenkin saada kaukolainana kauttamme paperikopion kyseisestä artikkelista.
Teologian tohtori ja pappi Juhani Rekola on kirjoittanut paljon. Kirjaston lähteiden kautta ei selvinnyt, mistä kirjasta etsimäsi lause on. Alla olevat Juhani Rekolan kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ilo pimeydessä ; Beetlehem on kaikkialla ; Ruusumaanantainsta pääsiäisaamuun
- Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun / Juhani Rekola
- Kuva uskon tulkkina
- Kadotetun paratiisin portilla : usko kirjallisuudessa
- Tämän elämän mieli
- Kuolemantanssi
- Beetlehem on kaikkialla
- Jokainen enkeli on pelottava
- Kuitenkin Jumala on
Hänen väitöskirjansa (Helsingin yliopisto, 1971) on luettavissa lukusalilainana:
- Traaginen Reinhold Schneiderin ajattelussa = Das Tragische bei Reinhold Schneider / Juhani Rekola...
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Lukupalat-sarjasta löytyy Anna Hallavan Liljan yksisarvitset -sarja. Vähän saman tyyppinen on Vuokko Hurmeen Eläinhoitola Pehmo.Alex T. Smithin runsaasti kuvitettu Kaarle-sarja on varsin hupaisaa luettavaa. Kirjat ovat noin 90-sivuisia, mutta teksti on väljää, kuten helppolukuisissa kirjoissa. Prinssejä ja prinsessoja esiintyy kirjassa Kaarle palatsissa, jossa Kaarle-koira ja hänen ystävänsä Lordi Nukkasukka joutuvat kuninkaallisiksi lastenvahdeiksi.Hilary McKayn Milla ja lohikäärme kertoo tytöstä, jonka huoneessa asuu lohikäärme. Tulta syöksevä ystävä on vanhempien mielestä liian hankala pitää kotona. Millasta kertoo myös kirja Mitä me tekisimme ilman Millaa.
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
