Elokuva Valo löytyy kirjastosta DVD-levynä. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, kirjoita hakukenttään Valo ja määrittele aineistomuodoksi dvd-levyt. Ko levyä on tällä hetkellä hyllyssä mm Malminkartanon kirjastossa.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta niinkuin ei koko PIKI-alueelta ei tosiaan löydä yhtään Nox Arcanan levyä. Kiitos palautteesta. Tilaamme kirjastoon yhtyeen levyjä. Yhtye ei ole siis mitenkään "pannassa". Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta levyjä näyttää löytyvän useita. Niitä voi sieltä kaukolainata 2 euron maksua vastaan.
www.helmet.fi
Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Tietoa säätiön perustamisesta löytyy esim. teoksesta Yhdistyslaki ja säätiölaki, toim. Jyrki Hamari, Edita, Helsinki, 1999. Teos on lainattavana useassa Helsingin kirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot saa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Internetistä asiasta saa tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/index.html.
Kyseessä on Saapasryhmä. Tämä on yksi Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskuksen Snellun toimintamuodoista. Yhteystiedot Helsingin seurakunnan sivuilta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?DeptID=971
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Raamatun Vanhassa testamentissa on Laulujen laulu, jossa mies kehuu neidon ulkonäköä, mm. hampaita seuraavasti:
"Sinun hampaasi hohtavat valkoisina
kuin vastakerityt lampaat,
vedestä nousseet.
Ne ovat kuin karitsat kaksittain,
ei yksikään ole pariaan vailla."
Zadie Smith on myös kirjoittanut teoksen "Valkoiset hampaat", lieneekö siinä jotain sopivaa kohtaa.
Kysymäänne teosta ei ilmeisesti ole suomennettu, kirjastojen kokoelmista sitä ei ainakaan suomeksi löydy. Dianan elämäkertoja sen sijaan löytyy suomeksi useita. Tässä muutamia:
Campbell, Colin, lady, Lähikuva Dianasta, Otava 1999
Morton, Andrew, Diana - hänen tarinansa - hänen elämänsä, WSOY 1997
Spoto, Donald, Diana - viimeinen vuosi, Tammi 1997
Syksyllä ilmestyy Otavalta uusi Diana-elämäkerta: Bradford, Sarah, Diana - tuntematon prinsessa, josta kustantajan esitteessä kerrotaan mm. ”Paljastava, oivaltavan tarkka muotokuva … valottaa Dianan elämää ja persoonaa monitahoisesti ja objektiivisesti, uusiin haastatteluihin ja tutkimustyöhön perustuen.” Kirjan tekijä Sarah Bradford on lontoolainen historioitsija, joka on tehnyt elämäkerrat...
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tampereella sijaitsevasta Lastenkirjainstituutista. Hakukysymyksen voi kirjoittaa lastenkirjainstituutti.fi -sivun kysy meiltä -lomakkeeseen, joka on sivun Kirjasto-otsikon alla. Kirjaa voi myös hakea selaamalla kansikuvia Kirjasammon sivulta, www.kirjasampo.fi
Yksi vaihtoehto voisi olla kollegani ehdotus, eli Gunnel Linden lastenkirja Keinutuolimatka (suomeksi 1965). , Siinä ei ole varsinaisesti aarrekarttaa, vaan kartta nimeltä Sisämaailma, jonka yksin kotona oleva tyttö piirtää omasta kodistaan ja jossa hän seikkailee. Kartalta löytyy mm. Vuodeniitty, jossa on kuperkeikkakuoppa ja korvatyynykukkula sekä Raidallinen mattotie ja Lipastoluoto.
...
Suomessa jugend oli varsin kansallisromanttista ja koristelussa käytettiinkin usein aiheita kotimaan luonnosta, eläimiä, lintuja, ja kasveja. Karhu, pöllö, sammakko ja orava olivat tavallisia eläinhahmoja. Myös myyttisempiä aineksia saatettiin koristeluissa hyödyntää.
Kysyjän mainitsemien rakennusten lisäksi ainakin ns. Lääkärien talossa (Fabianinkatu 17) oravahahmoja löytyy ovisyvennyksen koristeluista.
Helsingin jugendtaloista löytää lohikäärmeitä ja lepakoita – arkkitehdit ammesivat luonnosta ja mielikuvituksesta https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1343401
Lisäesimerkkejä oravakoristeista voisi löytää seuraavista lähdeteoksista etsiskelemällä:
Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915 / Jonathan Moorhouse, Michael...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
