Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen...
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Wing clippingistä eli pitkien siipisulkien leikkaamisesta käytetään ilmeisesti ilmausta klipata siipi. https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva/a-148980
Pinioning näytetään kääntävän vain yleisesti typistämiseksi, ainakin virallisissa yhteyksissä. Ilmeisesti muuta lyhyttä ilmaisua ei "siiven distaaliosassa sijaitsevan, rannetta ojentavan lihaksen jänneosan katkaisulle" ole.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:51998PC0135&qid=1580392068100&from=EN
https://books.google.fi/books?id=hQv3DAAAQBAJ&pg=PT88&lpg=PT88&dq=pinioning&source=bl&ots=KE2BkUrHcM&sig=ACfU3U3k4Ka1lHBtGH5j0qZCZkrjzmBOrw&hl=fi&sa=X&ved=...
Keski-verkkokirjastossa on tähän ohjeita sivulla https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin liittäminen tiliin
Kirjaudu puhelimellasi Keski-verkkokirjastoon (www.keski.finna.fi) kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodillasi.
Valitse Oma tili ja sieltä Kirjastokortit-välilehti, minkä jälkeen näet kirjastokorttisi viivakoodeineen ja voit käyttää sen viivakoodia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla yms.
Päästyään ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta vuonna 1927 Lehmus aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luvut keskeytyivät 1929, kun hänet palkattiin toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Vuonna 1933 Lehmus siirtyi sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajasta Osuusliike Voiman sihteeriksi.
Lähde:
Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen, Salaista sotaa : Mannerheimin demari Kalle Lehmus
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppiseen ja laajuiseen tehtävään tarvitset tiedon.
Mahtaisiko alla olevista linkeistä löytyä tarvitsemasi tieto?
https://en.oxforddictionaries.com/definition/post-human
http://transhumanismi.org/ukk/17-lissymyksieknologioista-ja-terminologi…
https://en.wikipedia.org/wiki/Posthuman
https://www.newscientist.com/article/mg21829162-400-what-does-it-mean-t…
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esimerkiksi näistä teoksista:
Posthumanismi (toimittaneet Karoliina Lummaa & Lea Rojola, Eetos, 2014)
Francis Fukuyama: Our posthuman future : consequences of the biotechnology revolution (Farrar, Straus and Giroux, 2002)
HelMet-varausohjeet löytyvät, kun painat HelMet-aineistohaun etusivulla Ohjeita-kohtaa ja valitset sieltä Varausohjeet.
Varausilmoitus tulee asiakkaalle joko perinteisesti postina tai halutessa myös sähköpostitse. (Myöhästymismuistutuksia ei ainakaan vielä lähetetä sähköpostitse)
Jos haluat saada varausilmoituksesi sähköpostiisi, valitse HelMet-aineistohaussa 'Omat tietoni' ja sitten 'Muuta tietojasi' -kohdassa rastitat 'Haluan, että kirjasto lähettää varausilmoitukseni sähköpostitse' (laitathan tietoihisi siinä tapauksessa myös sähköpostiosoitteen, ellei sitä ole siellä jo). Muistathan vielä painaa 'Vahvista', jotta tietosi päivittyisivät kirjastojärjestelmään.
Ks. esim. seuraavia teoksia:
- Block, Bruce
The visual story : seeing the structure of film, TV, and new media
Boston : Focal, 2001. - 262 s. : kuv.
ISBN 0-240-80467-8
-
Ferrera, Serena
Steadicam : techniques and aesthetics
Oxford : Focal, 2001. - 182 s. : kuv.
ISBN 0-240-51807-9
- Film style and technology : history and analysis / Salt, Barry. - 2. ed., 1992 : Starword, 1992. - 351 s. : kuv.
ISBN 0-9509066-2-X
Biblio, index.
- Vineyard, Jeremy
Setting up your shots : great camera moves every filmmaker should know
Studio City, CA : Michael Wiese, 2000. - 132 s. : kuv.
ISBN 0-941188-73-6
- Elokuvantaju http://elokuvantaju.uiah.fi/
