Nykyään käytetään verkkoasioinnista termiä sähköinen asiointi. Tepa-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, josta voi löytyy hakusanalla sähköinen asiointi vastaavia termejä myös englanniksi ja ruotsiksi. Esim. Kela käyttää sähköisestä asioinnista termiä eServices.
Linkki Tepaan http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Ellibsissä on todella myös englannin, ranskan, ruotsin ja venäjänkielistä kirjallisuutta.
Helmet sivuilta löytyy joitakin ohjeita ja jopa ohjevideoita, mutta kovin selkokielisiä ne eivät tosiaan ole. Helmet.fi
Ellibs on suuri kirjakauppa, joten sinne kannattaa suunnata Helmet sivujen linkin kautta. Helmet ellibs
Sivulla kannattaa klikata oranssin palkin alta kieleksi suomi ja kohdeyleisöksi vaikkapa aikuiset. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?audience=adults&language=fi
Jos haluaa rajata haun vain heti saatavilla olevaan kaunokirjallisuuteen, se onnistuu kohdista saatavuus ja aihe. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?subject=fiction&availability=now&language=fi&audience=adults...
Mm. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser on vaikuttanut molempiin alueisiin. Nasser ilmoitti 1956, että Egypti aikoi kansallistaa Suezin kanavan, mistä seurauksena oli Suezin kriisinä tunnettu lyhyt sota. Nasser myös vastusti Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa ja toimi inspiraationa mm. Nelson Mandelalle.Lisää tietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suezin_kriisihttps://en.wikipedia.org/wiki/Egypt%E2%80%93South_Africa_relations
Englanninkielistä tietoa merihiirestä löytyy verkosta runsaasti. Voit hakea esimerkiksi Googlesta http://www.google.fi asiasanoilla "sea mouse" tai latinankielisellä nimellä "aphrodita aculeata" Perustietoa löytyy esimerkiksi tältä sivulta: http://www.marlin.ac.uk/index2.htm?species/Aphacu.htm
Kirjoista Koko maailman eläimet (Tammi, 2000)ja Maailman eläimet.Selkärangattomat(Tammi, 1989)löytyy hyvin suppea kuvaus. Kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Lisätietoja voisi tiedustella myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/N_default.asp
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Viola-tietokannan mukaan tuo runo olisi levytetty laulettuna suomeksi nimellä Kuolleet oksat. Se löytyy painettuna teoksesta Nils Ferlin: Lauluja elämälle. Suomennoksessa ei mainita kyllä turilaita ollenkaan, mutta kun kuuntelin Youtubesta ruotsinkielisen version laulusta En ollonborr är varenda fråga, niin se kuulosti kyllä samalta kappaleelta kuin suomennos tuossa kirjassa.
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vanhoja numeroita on parilta viime vuodelta lainattavissa ja varattavissa esimerkiksi Oodissa ja Tikkurilan ja Tapiolan kirjastoissa. Sitä vanhempia numeroita säilytetään vain Pasilan kirjastossa, mutta niitä ei saa lainaan.Jos haluat varata lehtiä, sinun pitää ensin kirjautua Helmetiin tunnuksillasi ja vasta sitten näet varattavat numerot. Voit myös kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa tekemään puolestasi varaukset.
Kultakypärä on SM-lligan kunkin joukkueen kulloinkin eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Jokereiden nykyinen kultakypärä on siten Ville Leino. Tilastot on nähtävillä SM-liigan virallisilla sivuilla: http://www.sm-liiga.fi/ .
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Aiheesta löytyvät esim. seuraavat teokset:
Gordon, Bob: Making digital type look good. 2001
Haley, Allan: Type: hot designers make cool fonts. 1998
Dewsnap, Don: Sign design : easy type guide. 1993
Dewsnap, Don: Desktop publisher's easy type guide : the 150 most important typefaces. 1992
Schreibschriften = Script types. 1993 (kaikki luokassa 00.4)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll esim. asiasanoilla kirjasinlajit, kirjasintyypit, kirjaimistot, kirjaimet, typografia.
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotti Concert and contest collection for C flute : with piano accompaniment, jonka on toimittanut H. Voxman. Nuotissa on mm. Wilhelm Poppin Valse gracieuse, op261, nro 2. Nuotin kuvailutietojen mukaan se on partituuri eli siinä on huilustemma ja pianosäestys, ei erillistä huilustemmaa.
Nopein tapa saada pianosäestysnuotti tähän kappaleeseen on käyttää Petrucci Music Librarya (http://imslp.org). Sieltä sanan Scores alta löytyy säveltäjälista (Composers) ja P-kirjaimen kohdalta nimi Popp, Wilhelm. Hänen teostensa joukosta Valse gracieuse löytyy M-kirjaimen kohdalta nimellä 6 Morceaux mélodiques très faciles, op.261. Klikkaamalla tätä nimekettä löydät Valse gracieusen partituurin...
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Muotisuunnittelijoita on listattu mm. wikipediaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_muotisuunnittelijat
Nuori suunnittelijoita löytyy esim.Glorian artikkelista. https://www.gloria.fi/artikkeli/muoti/tassa-ovat-suomen-kiinnostavimmat-muotisuunnittelijat-juuri-nyt
Mallitoimistoja on listannut hyvin Studio Elite. http://www.studioelite.fi/elitemodel/elitemodel_mallitoimistoja.shtml
