Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
HelMet-kirjastoissa käytetään yhdysvaltalaisen Innovative Interfacesin Millennium-kirjastojärjestelmää asiakastietojen ja nidetietojen sekä lainaustoimintojen hallintaan. Valmistajan sivuilta osoitteesta http://www.iii.com/products/millennium_ils.shtml löytyy yleistä tietoa järjestelmästä. Henkilökunta käyttää tietopalvelutarkoituksiin myös HelMet-verkkokirjastoa, sillä se saattaa olla joiltakin osin näppärämpi ja havainnollisempi käyttää kuin virkailijakäyttöliittymä.
Verkkotietopalvelua varten Helsingin kaupunginkirjastolla on erityinen Meteor-sisällönhallintajärjestelmä, joka toimii selainpohjaisesti. Osa verkkotietopalvelun vastaajista kirjoittaa vastauksensa suoraan järjestelmään, osa taas ensin Microsoft Wordiin tai muuhun ohjelmaan...
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Myöhästymismaksun voi maksaa Maksa verkossa-linkin kautta kun olet palauttanut kirjan. Maksua kertyy 0,20€/laina/vrk. Omissa tiedoissasi näkyvä summa on tähän mennessä tullut maksukertymä. Jos palautat kirjan tänään, lopullinen summa on sama mikä tiedoissasi näkyy tällä hetkellä.
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Samaa nuottia on etsitty palvelussamme ennenkin, joten suosittelen tutustumaan sen vastaukseen. Nuottia kummastakaan suomenkielisestä kappaleesta en löytänyt.
Edellinen vastaus: Nuotit, Sua liikaa rakastan Anita Hirvosen kappale, myös sanat | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Leo Tolstoin teosta Vuodenaikojen viisaus : mietelmiä on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta. Valitettavasti molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit varata ne myös itse Helmetin kautta, niin voit tarkistaa lauseiden käännökset.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Sotavuosiin tultaessa Tampereella oli kaksi kotitalousopetusta tarjoavaa oppilaitosta: vuodesta 1892 toiminut Tampereen talouskoulu ja 1926 aloittanut tyttöjen ammattikoulu. Talouskoulu oli vuodesta 1904 ollut Wivi Lönnin piirtämässä talossa Koulukadulla. Tyttöjen ammattikoulu toimi alkuun vuokratiloissa Hämeenkadulla. Vuonna 1938 kaupungin kaikki kolme ammattikoulua (poikien, tyttöjen sekä yleinen ammattikoulu) päätettiin sijoittaa samaan rakennukseen ja koulut yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen uuden – Suomessa ensimmäisen ammattikoululle suunnitellun – rakennuksen valmistuttua syksyllä 1940. Sotasairaalana kesäkuusta 1941 heinäkuuhun 1945 toimi tämä Tampereen kaupungin ammattioppilaitoksen nimellä toimintansa...
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Eri nimien yleisyydestä eri vuosikymmeniltä saa tietoa kirjasta
Kiviniemi, Eero / Iita Linta Maria - etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Nimiä Vapaa ja Valpas ei kirjan nimiluettelossa mainita.
Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999 tekijä Lempiäinen, Pentti) on mainittu nimi Valpas, selitys: Lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ilmaiseva etunimi, jota Marttilan nimismies Isak Edward Sjöman ehdotti 1864 "Kauno-annakassaan" almanakkaan, mutta tuloksetta. Päiväksi hän esitti Gregoriuksen päivää, koska sen kantasana, kreikan gregoreoo merkitsee valvomista ja valveilla oloa.
Nimeä Vapaa ei löytynyt nimikirjoista.
Muita etunimioppaita voit etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta...
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
