Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Kirja on suomennettu ja ilmestynyt alkuvuodesta Otavan kustantamana.
Helsingin kaupunginkirjastoon sitä on tilattu 11 kappaletta tammikuussa. Kirjan saatavuus ja varattavuus ilmestyy HelMetiin heti, kun kirjan luettelointityö on saatu valmiiksi.
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789511207085&CustID=e6a448bf71…
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Suojaikärajat ovat rikosoikeudellisia tunnusmerkistöjä. Teon on oltava tunnusmerkistön mukainen ollaakseen rikos.
Suojaikärajoista puhutaan ainakin seksuaalirikosten kohdalla,ja niiden tarkoituksena on toisaalta lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja toisaalta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojeleminen.
Seksuaalirikoksia koskevat säännökset kuuluvat vuoden 1999 alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen. Rikoslain 20 luku koskee näitä asioita. Lain valmisteluun liittyvistä asiakirjoista käy ilmi lainsäätäjien tarkoitus, ja näihin asiakirjoihin pääset tutustumaan esim. Eduskunnan kirjaston kautta.
Voit myös lähettää kysymyksen suojaikärajoista Seksuaalipoliittisen yhdistyksen kotisivuille, osoitteeseen http://www.sexpo....
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
HelMet-järjestelmän kaikissa toimipisteissä voi palauttaa lainaamaansa aineistoa sekä maksaa myöhästymismaksuja eli Tikkurilasta lainatun voi oikein hyvin palauttaa Koivukylään.
Voit kuolettaa kadonneen korttisi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, johon on linkki alla.
Uuden kortin saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos olet tehnyt varkaudesta rikosilmoituksen, saat kortin ilmaiseksi. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Anni Swanin sadussa Nokkosnoita esiintyy Tulitukka-tyttö (nimi on kirjoitettu sadussa nimenomaan tässä muodossa). Satu sisältyy esimerkiksi teokseen Valtterin matkassa, joka kuuluu sarjaan Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997). Teoksen ovat kuvittaneet Kristiina Louhi ja Riikka Juvonen. Nokkosnoita on luettavissa myös teoksesta Anni Swanin sadut (kuvittaneet Rudolf Koivu, Martta Wendelin, WSOY, 1933) ja Suuri suomalainen satukirjasto. 2, Adalminan helmi : suomalaisia satuja (kuvittanut Kristina Segercrantz, WSOY, 1989).
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Valtterin matkassa. Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan 'lapseton' esiintyy jo Agricolan kirjoituksissa. Sana on ollut siis käytössä 1500-luvulla.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapseton&vks_id=VKS_83c5df813da30319f6f8f7821028d377
Sanan 'lapsettomuus' kirjallinen ensiesiintymä taas on 1700-luvulta.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapsettomuus&vks_id=VKS_c081f31fd522c36b23e7a8855beab94a
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Triumphin sävellyksestä "Little Boys Blues" ei ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy harrastajan tekemä perinteinen tabulatuuri sekä Guitar Pro -versio.
Pariisin rauhansopimuksen (asetus 691/1947) 26 artiklassa sanotaan, että Suomi tunnustaa NL:n oikeuden oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, ja että ryhdytään toimenpiteisiin omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.
Ulkomaisen omaisuuden hoitokunnan paperit ovat Ulkoasiainministeriön arkistossa.
Siitä mitä omaisuudelle NL:ssa myöhemmin tapahtui ja hankkivatko saksalaiset sitä takaisin, ei ole tietoa.
Kävin läpi kaikki normaalit tietokannat ja laulukokoelmien hakemistot, mutta tällaisia sanoja sisältävää laulua ei valitettavasti mistään löytynyt. Kyseessä saattaa tietysti olla myös työtoverin äidin oma rallatus tai muuten vaan suullisesti siirtynyt laulu, jota kukaan ei ole vaivautunut nuotintamaan.
Oma versiosi on joka tapauksessa vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen.
Terveisin Heikki Poroila
Helsingissä Pelastulaitoksen tarkastusosasto valvoo että pelastaminen on mahdollista onnettomuuden sattuessa.
Päivystävä palotarkastaja puh.(09) 3936 3404 vastaa
virka-aikana kaupunkilaisten kysymyksiin ja opastaa
paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Pelastuslaitoksen sivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/pel/
Voit etsiä kirjalle luokitusta Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä, jonka verkko-osoite on https://finto.fi/ykl/fi/.
Kirjan takakanteen painettavassa luokituksessa ei kannata lähteä kovin syvälle luokituksessa. Yleensä käytetään yhden tai kahden desimaalin tarkkuudella olevaa luokitusta. Luokitusoppaassa voi joissakin luokissa olla montakin alaluokkaa. Jos luokan löytyminen vaikuttaa hankalalta, niin voit kääntyä kirjastosi tietopalvelun puoleen.
