Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyi kaksi nimekettä, jotka käsittelevät työskentelyä Portugalissa, mutta molemmat ovat englanninkielisiä. Informaatiota saa ainakin Suomi-Portugali-seuran kotisivuilta http://koti.phnet.fi/spyhd/ ,joilla esitellään myös maan tapakulttuuria.
Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Ainakaan Viola-tietokannan mukaan tätä Erja Monosen säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole julkaistu nuottina. Muutama äänite siitä on olemassa, mutta ei nuottia. Viola-tietokantaa voi uudemman musiikin julkaisujen osalta pitää varsin luotettavana.
Heikki Poroila
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee...
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-...
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Parhaimman kuntoluokituksen kolikoita löytyy hyvin harvoin, koska rahan pitäisi olla täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Vuoden 1901 Nikolai II 5 pennin kolikko on täysin virheettömänä (kuntoluokka 10) 130 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, ehkä patinoitunut) 5 euron arvoinen ja yleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen.Lähteet ja lisätietoaSuomen kolikot ja setelit n. 1400-2023: luettelo arviohintoineen (2023) https://finna.fi/Record/anders.1938176?sid=4783254173Numismaatikon keräilyopas (2018) https://finna.fi/Record/outi.2141493?sid=...
Pielisen balladi l öytyy paristakin runokirjasta. Jyväskylän pääkirjaston hyllystä tällä hetkellä löytyvästä: Runo on vapaa ; radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996). Runo löytyy myös teoksesta Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979). Jälkimmäinen teos löytyy vain Petäjäveden ja Kannonkosken kirjastoista. Näistä teoksista voi siis käydä ottamassa vaikkapa kopiot sanoista.
Tampereen kaupunginkirjastosta kysymänne Fannyn ja Alexanderin tv-sarja-versio löytyy ainoastaan VHS-muodossa. Siihen kuuluu kaksi videokasettia, joiden kesto on 164 ja 138 minuuttia. Tekstitys on suomeksi. Muistakaan Suomen yleisistä kirjastoista sarjaa ei näytä löytyvän dvd:llä.
Aiheeseesi - tulevaisuuden verkkokauppa, sähköinen kaupankäynti -liittyvää nettiaineistoa, esim.
Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisu: Yritysten liiketoiminnan sähköistämisen edistäminen
http://www.vtv.fi/files/1808/1892009_Yritsten_liiketoiminnan.pdf
Metacrawler-haulla http://www.metacrawler.com :
Tekniikka ja talous -lehti: Verkkokauppa arkipäiväistyy myös Suomessa http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article429333.ece .
Kuluttajien verkko-ostaminen on kasvanut:
http://www.smilehouse.fi/uutiset/2010-01-14-kuluttajien-verkko-ostamine…
Ympäristönministeriön julkaisu vuodelta 2009: Kaupan tulevaisuus ja verkkokauppa Suomessa : katsaus lähihistoriaan ja tulevaisuuden trendit. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101600&lan...
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Otto Varhian suomennos alun perin Ekelöfin kokoelmassa Dedikation (1934) julkaistusta Höstsejd-runosta sisältyy ruotsalaisen lyriikan valikoimaan Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Syysmanaus. Kysymyksen sitaatti ei kata runoa kokonaisuudessaan – nämä ovat vain seitsemän ensimmäistä säettä.
Eri maiden puhelinluettelot ja myös Keltaiset Sivut löytyvät intenetistä, osoitteesta
http://www.yellow.com/international.html.
Valitettavasti paperimuotoiset kansainväiset puhelinluettelot löytyvät hyvin rajoitetusti kirjastoista.
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
