Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023...
Elokuvassa hän käyttää Mercedes-Benz W115-sarjan autoa, joita valmistettiin vuosina 1968–1976. Tarkkaa auton mallia (esim. 200 tai 220D) ei pysty elokuvan stillkuvista päättelemään, koska auton perän kromimerkintöjä ei pysy havaitsemaan.
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Tässä olisi muutama vaihtoehto.
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-sarja
Richard Scarryn kuvakirjat
Sinikka & Tiina Nopola: Heinähattu ja vilttitossu -sarja
Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari -sarja
Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille -sarja
Alex Milway: Hotelli Flamingo -sarja
Miina Supinen & Anni Nykänen: Rosmariini-sarja
Alex Smith: Kaarle-sarja (helppolukuinen)
Suomen käsityömuseon Kansallispuku-kokonaisuudesta löytyy ohjaus Bragen pukutoimiston sivuille, jossa Munsalan naisen puvussa on hopeaiset napit ja miehen messinkinapit, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-…. Bragen pukutoimistosta voi kysyä lisätietoja, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
Dräktbyrå/pukutoimisto:
050 555 8258
draktbyrabrage.fi
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Aihealueesi on sellainen, ettei siitä ihan helposti löydä tietoa. Kirjastossa käynti on tarpeellinen ja tietoa pitää hakea monella eri tavalla.
Linda-tietokannasta löytyi asiasanalla urheiluvaatteet joitakin kirjallisuusviitteitä, joista saattaisi päästä eteenpäin. Linda on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Tampereen kaupunginkirjastossa asiakkaat voivat käyttää Linda-palvelua. Lindasta löytyi esim. seuraava kylläkin englanninkielinen teos: Sportswear in Vogue since 1910 (Tekijä: Lee-Potter, Charlie). Kyseinen kirja näyttää oleva ainakin Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa ja sitä voi pyytää kaukolainaksi, jos haluaa.
Hyvä lähestymistapa tuulipukujen historian selvittämisessä on tutkia tuulipuvuissa käytettyjen...
Kirja näyttäisi löytyvän Turun yliopiston Feeniks- kirjastosta. Kirjastokortti ja lainaaminen on siellä maksutonta.
Täältä löytyvät kirjan saatavuustiedot: https://www.finna.fi/Record/volter.1847581
Täältä löytyy tietoa Turun yliopiston kirjaston asiakkuudesta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa
Täältä löytyvät Turun yliopiston kirjastoyksiköiden yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Käyttöohjeen laatimista käsitellään Jukka Korpelan asiakirjoittamisen oppaassa:
http://mirror.subotnik.net/jkorpela/kirj/
sekä Netti-Neuwosessa:
http://www.docutech.fi/neuwonen2/
Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”.
Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
