Ilman kirjastokorttisi numeroa en valitettavasti pääse tutkimaan, näkyykö laina vielä asiakastiedoissasi. Tällaisissa tapauksissa onkin aina parasta ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jossa on asioinut. Kaikkien Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kummikarhuja ei ole ilmeisesti julkaistu kokonaan yhdessä paketissa, vaan vain kaudet 1-3 Yhdysvalloissa ja Australiassa jaksot 2. kauden jaksosta 19 eteenpäin aina 6. kauden loppuun asti yhdeksässä osassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disney%27s_Adventures_of_the_Gummi_Bears#…
Halutessasi varmempaa tietoa voit ottaa yhteyttä The Walt Disney Companyyn, jonka asianmukaiset yhteystiedot löydät täältä:
https://www.thewaltdisneycompany.com/contact-us/
Alla linkit Kyyti-kirjastojen tietoihin nuottijulkaisuista, joissa nämä kappaleet ovat:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=mesta…
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Slipp…
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Tampereen kaupungista kertovia teoksia voit etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita palkkiin lainausmerkkien sisään "Tampereen kaupunki". Voit myös etsiä tietoa Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Suomen tilastollinen vuosikirja.2003. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.
Laajimmin Tamperetta koskevaa kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, johon sisältyy Tampereen kaupunkikirjaston kokoelmat. http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&ulang=fin
Koska tiedustelet mm. tilastotietoja ym. asioita, jotka liittyvät tämän päivän Tampereeseen, löydät mielestäni parhaiten tietoa internetin välityksellä. Mm. sivuilta http://www....
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Amerikkaan voi reissata esim. rahtilaivalla. Kannattaisi ottaa yhteyttä esim. Suomen Merimies-Unioniin.
Tutuilta ja vähän tuntemattomiltakin rekkakuskeilta kannattaisi tiedustella mahdollisuutta reissata maailmalle rekan kyydissä http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=21843.0
KILROYn kokeneet matkamyyjät ovat kiertäneet maapalloa niin monella tavalla, että osaavat suunnitella juuri Sinulle sopivan matkan.
http://travels.kilroy.fi/reissuinfo/matkan-aikana/liikkuminen-maitse-me…
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin voi saada mistä kirjastosta tahansa, myös autokirjastosta, ja korttia voi myös käyttää missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Viisivuotiaat lapset voivat jo
saada oman kortin, mutta huoltajan allekirjoitus tarvitaan korttihakemukseen. Viisitoista vuotta täyttäneet nuoret voivat saada oman kortin ilman huoltajan allekirjoitusta todistettuaan henkilöllisyytensä. Ensimmäinen kortti on aina ilmainen, toinen kortti maksaa lapsille 10 markkaa ja viisitoista vuotta täyttäneille 20 markkaa.
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Pudasjärven kirjastosta löytyy mm. Johanna Kurkelan lauluja alla olevista nuottikokoelmista:
- Pianohitit: komppaa itse!
- Suomi-iskelmä 2007
- Suomi-iskelmä 2008
- Suomipopin helmiä: 5: Lauluja Paratiisista Satukirjan sankariin
- Suomipopin helmiä: 7: Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun
Saatavuustiedot voit tarkistaa Karpalo-kirjastojen aineistotietokannasta:
http://pudasjarvi.kirjas.to/
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 81 viittaa lantion ja alaraajain vikoihin, vammoihin ja sairauksiin. 81c:n tarkempi merkitys on "Jalkaterän viat, jotka haittaavat kävelyä (Pes planum, valgus, varus, equinus, calcaneus, excavatus, hallus valgus).
Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana -teoksessa kerrotaan sodan jälkeisistä asevelvollisuusajan muutoksista seuraavaa:
"Kun Pariisin rauhansopimuksen enimmäisvahvuuksia ei haluttu missään vaiheessa ylittää ja kun lisäksi pyrittiin säästämään valtion menoja, säädettiin vuosina 1946-1948 kolme lakia asevelvollisille annettavasta erikoislomasta. Vuoden 1946 aikana pidettiin palveluksessa enintään 18000 varusmiestä kerrallaan ja 350-440 päivän palvleusajasta myönnettiin lomaa...
